Psoriasis on suhteellisen hyvin tunnettu sairaus, mikä käy ilmi Psoriasisliiton suurelle yleisölle suunnatuissa kyselytutkimuksissa.  Märkärakkulaiset taudinmuodot voivat olla tuntemattomia myös monelle psoriasista sairastavalle. Märkärakkulaisessa psoriasiksessakaan ei ole kyse infektiosta. Ihottuma-alueella esiintyvät rakkulat ovat steriilejä, eikä tauti tartu.

Kämmenten ja jalkapohjien rakkuloivasta ihosairaudesta,  palmoplaarisesta pustuloosista nykytietämyksen mukaan ”psoriasiksen sisarpuolesta” Psoriasisliitto on julkaissut PPP-oppaan, joka on luettavissa myös verkkosivuilla. PPP:tä sairastaville on tarjolla myös oma Facebook-ryhmä.  Useissa tutkimuksissa on todettu, että psoriasis on 7–30 prosentilla PPP-potilaista.

Acrodermatitis continua Hallopeau (ACN) on rakkuloivan psoriasiksen harvinainen alamuoto, jossa sormien tai varpaiden päiden iho muuttuu viininpunaiseksi, hilseileväksi ja samalle iho-alueelle tullee rakkuloita. Oireita voi esiintyä myös kynsissä ja rakkuloita kynsien alla. ACN on nimetty ranskalaisen dermatologin Francois Henri Hallopeaun mukaan, joka kuvasi sairauden jo 1880.

Keholla esintyvää märkärakkuloivaa psoriasista on useampia eri muotoja. Laaja-alainen märkärakkulainen psoriasis (von Zumbusch) on kuumeinen, kivulias taudinkuvan, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Laaja-alainen märkärakkuloiva psoriasis on nimetty saksalaisen dermatologin Leo Ritter von Zumbuschin mukaan, joka dokumentoi yleistyneen taudinkuvan 1900-luvun alussa.

Nyt 2010-luvulla näiden harvinaisempienkin sairauden muotojen hoitoon on olemassa lääkkeitä, joilla oireita voidaan tuloksellisesti hoitaa. Märkärakkulaisen psoriasiksen hoito vaatii ihotautien erikoislääkärien erityisosaamista.

Psoriasisliito ja sen paikallisyhdistykset lisäävät psoriasiksen tunnettuutta ja hälventävät sairauteen kohdistuvia ennakkoluuloja. Osalla Psoriasisliiton paikallisyhdistyksiä on koulutettuja vertaistukihenkilöitä myös PPP:tä ja ACN:ä sairastaville.