On tammikuu 2018. Parin viikon joululomani on lopuillaan, ja olen palaamassa takaisin töihin. Loma on sujunut hyvin, olen virkistynyt ja pystynyt muun muassa käyttämään kunnolla aikaa rakkaisiin liikuntaharrastuksiini. Toisaalta on mukava palata taas arkeen ja töiden pariin.  

Mietin, olisiko olemassa jokin tapa, jolla saisin yhdistettyä arjen kiireet ja loman aikaiset hyvät tottumukset. Tiedän olevani ihan hyvässä kunnossa, eivätkä elämäntapani ole retuperällä. Samaan aikaan tunnistan myös ongelmia: esimerkiksi nukun arkisin liian vähän, vaikkei siihen ole mitään kunnollista syytä.  

Muistan lukeneeni jokin aika sitten haasteesta, joka kulkee englanniksi nimellä “Lose one, choose one”. Ideana on, että joka kuukausi jätetään yksi huono tapa pois ja otetaan hyvä tapa tilalle – vuoden kuluttua elämässä pitäisi siis olla 12 uutta hyvää toimintatapaa. Päätän lähteä itse koekaniiniksi. Saisiko tästä lisää virtaa arkeen?  

Heti alussa tajuan jotain olennaista: Muutosten pitää olla riittävän pieniä, jotta niistä voisi tulla kuukauden aikana tapa. Esimerkiksi tammikuussa haluan lisätä veden juontia, mikä tuppaa minulta unohtumaan. Aloitan maltillisesti ja päätän, että juon edes joka aterian yhteydessä yhden lasin vettä. Tästä pystyn myös pitämään kiinni.  

Vuoden aikana ehdin kiinnittää huomiota myös muun muassa nukkumaanmenoaikaan ja kalan syöntiin. Tämä on mielestäni haasteen parhaita puolia: Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, vaan uusia tapoja voi harjoitella pikkuhiljaa. Samaa lähestymistapaa suosittelevat myös monet terveysalan asiantuntijat.  

Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, vaan uusia tapoja voi harjoitella pikkuhiljaa.

Syksyllä kekseliäisyyteni alkaa loppua, ja palaan takaisin veden juontiin – nyt vain nostan tavoitteen vähän korkeammalle kuin tammikuussa. On ollut helpottavaa, että joka kuukausi ei tarvitse keksiä mitään uutta tai ihmeellistä. Perusasiat saavat kunnolla huomiota, kun niihin voi palata pitkin vuotta. 

Lokakuussa alkaa vuoden vaikein jakso. Ensin työmatkat ja muut kiireet sotkevat haasteen toteutusta, ja heti niiden jälkeen saan ärhäkän flunssan. En pääse lähellekään kuukauden tavoitetta. Yllättäen se ei kuitenkaan haittaa minua. Huomaan, että flunssan keskelläkin tulen kuin varkain pitäneeksi kiinni aiemmin käyttöön otetuista hyvistä tavoista – johan niitä on testattukin monta kuukautta.  

Vuoden loppuessa tunnelma on hyvä. En tehnyt täyskäännöstä tai elämäntaparemonttia, eikä se ollut tavoitteenakaan. Sen sijaan sain muutettua monta pientä asiaa omissa elintavoissani parempaan suuntaan, toivon mukaan pysyvästi. Aion edelleen jatkaa pienten muutosten tekemistä silloin, kun siltä tuntuu. Omasta puolestani voin suositella kuukausittaisia haasteita kaikille, jotka kaipaavat elintapoihinsa pientä viilausta. 

Valoa pian alkavaan uuteen vuoteen!

Hanna Karhunen työskentelee Psoriasisliitossa vaikuttamistyön asiantuntijana ja järjestösuunnittelijana.

Kuva: Pexels.com