20.08.
2019

Kansainvälinen yhteistyö ammentaa moninaisuudesta

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on menestyksekäs psorimaa, minkä on laittanut merkille myös kattojärjestömme IFPA.

Osallistuimme Maailman psoriasisjärjestö IFPAn kokoukseen Barcelonassa heinäkuun alussa. Illallispöydässä keskustelukumppanimme Etelä-Afrikan psoriasisyhdistyksestä kirjoitti muistiin ”13 000 members and 15 employees” eli ”13 000 jäsentä, 15 työntekijää”. Nyökkäsin, tämä pitää paikkansa: näin meillä Psoriasisliitossa on.

Jäsen- ja työntekijämääristä keskusteltiin useaan otteeseen. Keskustelujen perusteella voi sanoa, että määrät vaihtelevat hyvin paljon eri maiden välillä. Valtion väkiluku ei ennusta jäsenmäärää tai toiminnan resursointia. Esimerkiksi väkirikkaan Saksan Psoriasisliitto on jäsenmäärältään pienehkö.

”Suomi on yhdistysten luvattu maa”, kerroin kokouksessa muutamaankin otteeseen. Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys tarjonnee ainakin osan selitystä, kun mietitään miksi esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Psoriasisliitot ovat niin isoja. Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. On myös pantava merkille, että yhdistysten ”päätuote”, vertaistuki perustuu tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Hyvällä syyllä voi sanoa, että kulttuurinen perintömme, arvot ja lainsäädäntö ovat muokanneet suomalaisen maaperän otolliseksi toimiville yhdistyksille.

Yhdistysten ”päätuote”, vertaistuki, perustuu tasa-arvoiseen kohtaamiseen.

Jäsenmäärän kasvattaminen on ympäri maailman tavoiteltu asia. Myös meillä Suomessa, tällä hetkellä erityisesti Psorikaveri-kampanjan avulla. Pitäisikö kuitenkin antaa enemmän jalansijaa ”ei se määrä vaan se laatu” -ajattelulle? Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on menestyksekäs psorimaa. Tämän on laittanut merkille myös psoriasisjärjestöjen kattojärjestö IFPA, josta on tullut alustavia ehdotuksia siitä, että Suomen Psoriasisliitto voisi toimia yhtenä kummiorganisaationa muille maailman psorijärjestöille.

Sosiaalinen media ja muut digitaaliset alustat tarjoavat yhä helpomman ja nopeamman väylän tietojen vaihtoon ja jopa perusteellisempaan yhteiseen kehittämiseen. Ainoa asia, joka mietityttää, ovat eri maiden tavat ajatella ja toimia. Kulttuurieroihin olemme saaneet jo vuosien ajan kosketusta, kun  kansainvälisissä tapahtumissa on esitelty eri maiden viimeisimpiä tuotoksia. Esimerkiksi Aasiassa psorista halutaan usein puhua tanssin ja laulun muodossa. Suomen tapa lähestyä psoriasista on aika lailla erilainen, enemmän asiat edellä. Meillä on kansainvälisessä yhteistyössä paljon opittavaa toinen toisiltamme. Ollaan yhteyksissä – Let’s get connected, niin kuin Maailman psoriasispäivän kansainvälinen teema meitä tänä vuonna kehottaa!

Kuvassa pohjoismaiset edustajat IFPAn kokouksessa Barcelonassa 5.–7.7.2019. Sonja Bäckman kuvassa kolmas vasemmalta, vaikuttamistyön asiantuntija Hanna Karhunen oikealla.