Ihonaika 2/2018: Kasvatatko ihosyöpäriskiäsi?

– Jopa joka kolmas meistä suomalaisista auringonottajista on jäänyt koukkuun ruskettumiseen. Tämä yhdistettynä ihosyövän muihin riskitekijöihin, kuten vaaleaan, ruskettumattomaan ihoon, on kuin aikapommi, sanoo ihotautiprofessori Erna Snellman. Snellmania on haastateltu Ihonaika-lehden numeroon 2/2018, joka ilmestyy tänään perjantaina 4. toukokuuta.

Ihonaika-lehden numerossa 2/2018 teemana on aurinko. Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan jopa joka kolmas aurinkoa ottavista suomalaisista saattaa olla jäänyt koukkuun ruskettumiseen. Tämä yhdistettynä ihosyövän muihin riskitekijöihin, kuten runsasluomisuuteen, vaaleaan, ruskettumattomaan ihoon, toistuviin ihon palamisiin ja lähisukulaisten melanoomatapauksiin on kuin aikapommi.

– Auringossa tärkeintä on välttää ihon polttamista. Toistuvat palamiset lisäävät selvästi ihosyövän riskiä, toteaa Tampereen yliopiston ihotautiprofessori Erna Snellman.

Iho myös muistaa elinaikana kertyneen UV-säteilyn määrän, mikä lisää syöpäriskiä. Lasten ja nuorten ihon suojaaminen toistuvilta palamisilta puolestaan saattaisi vähentää aikuisiän ihomelanoomariskiä.

Kaksi vuotta sitten Snellman vaati yhdessä neljän muun professorin kanssa kansallisen ihosyöpäohjelman käynnistämistä Suomessa ihosyöpien hälyttävän nopean yleistymisen vuoksi. Valistusta tarvittaisiin erityisesti neuvoloihin ja päiväkoteihin sekä riskiryhmille riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Päättäjät pitäisi saada vakuutettua ihosyövän ehkäisyn ja varhaisen oikean diagnoosin tärkeydestä. Kaikki ihosyövät ja myös niiden esiasteet vaativat vähintään arviointia, hoitoa ja seurantaa, Snellman toteaa.

Lisätietoja auringon vaikutuksesta ihoon sekä turvallisista tavoista nauttia auringosta tarjoaa myös Psoriasisliiton uusi Turvallisesti aurinkoon -esite. Esitteessä todetaan mm., että D-vitamiinin saannin vuoksi ei koskaan tarvitse niin sanotusti ottaa aurinkoa: kesällä vähäinen, noin 15 minuutin aikana käsivarsille saatu auringonvalo lisää ja ylläpitää elimistön D-vitamiinin määrää.

Hoidon lykkääminen vaarantaa sen onnistumisen

Lehdessä on asiaa myös pitkäaikaissairauksien aiheuttamia kustannuksia koskevasta selvityksestä, jonka Psoriasisliitto toteutti yhdessä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton, Crohn ja Colitis ry:n sekä Reumaliiton kanssa. Psoriasista sairastavien tulokset eroavat muista pitkäaikaissairaista siinä, että psoriasista sairastavat jättävät keskimääräistä useammin terveytensä kannalta tärkeitä asioita tekemättä, mm. lääkkeitä hankkimatta. Tämä saattaa vaarantaa pitkäjänteisen hoidon onnistumisen.

Tutkimusten mukaan psoriasikseen liittyvien vakavien sairauksien riski kasvaa sitä mukaa, mitä vaikeampi psoriasis on. Näitä liitännäissairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Siksi psoriasis kannattaa hoitaa hyvin, vaikka oireet eivät juuri sillä hetkellä kovin vakavilta tuntuisikaan.

Ihonaika-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sitä julkaisee Psoriasisliitto.

Erna Snellmanin haastattelu kokonaisuudessaan: www.psori.fi 

Turvallisesti aurinkoon -esite

Selvitys pitkäaikaissairauksien kustannuksista

Lisätiedot:

Iho- ja sukupuolitautiopin professori, ylilääkäri Erna Snellman, erna.snellman@pshp.fi

Pitkäaikaissairauksien kustannukset:

Vaikuttamistyön asiantuntija Hanna Karhunen, Psoriasisliitto, p. 040 455 9072, hanna.karhunen@psori.fi

Haastattelupyynnöt ja näytekappaleet:

Ihonaika-lehden päätoimittaja Susanna Kaaja, p. 050 325 2072, susanna.kaaja@psori.fi