Ihotautilääkäri Tarja Mälkösen mukaan psoriasiksen hoidossa eletään fantastista aikaa. Koskaan aikaisemmin tarjolla ei ole ollut näin paljon hoitomahdollisuuksia.

Psoriasiksessa taudinkulku on yksilöllinen. Samoin hoito valitaan yksilöllisesti. Hoitoa ohjaa Duodecimin Käypä hoito -suositus, jonka päivitys ilmestyi huhtikuussa.

Tarja Mälkösen mukaan hoidon valintaan vaikuttavat sairauden vaikeusasteen lisäksi psoriasista sairastavan muut sairaudet, elämäntilanne, ikä ja toiveet.

– Hoidossa ei haeta pikavoittoja. Hoito tulee rauhassa suunnitella niin, että potilas on mahdollisimman hyvässä kunnossa 3–6 kuukauden kuluttua ja siitä eteenpäin monta vuotta.

Vaikeassa psorissa erinomaisia hoitotuloksia

Erityisesti vaikean psoriasiksen hoito on kehittynyt viime vuosina. Käypä hoito -suosituksessa hoidon tavoitetta nostettiin PASI-90-vasteeseen, sillä uusien biologisten hoitojen teho mahdollistaa tavoitteen.  Mälkösen mukaan tavoite on varsin realistinen, sillä seitsemän tai kahdeksan potilasta kymmenestä pääsee siihen.

– Se on suurimmalla osalla toteutuva hoitotulos. Viisi vuotta sitten emme osanneet vielä aavistaa, että näin loistavasti toimivia lääkkeitä olisi olemassa.

Tällä hetkellä psoriasiksen hoidossa on käytössä kuusi biologista lääkettä. Seitsemäs biologinen lääke guselkumabi on tulossa mahdollisesti käyttöön vuonna 2018.

– Guselkumabi on monella tapaa samantyyppinen kuin kaksi uusinta psoriasiksen hoidossa käytettävää biologista lääkettä, sekukinumabi ja iksekitsumabi. Myös guselkumabi on erittäin tehokas, ja sillä on vähän haittoja.

Muita psoriasiksen hoidossa käytettäviä biologisia lääkkeitä ovat adalimumabi, etanersepti, infliksimabi ja ustekinumabi. Biologisia lääkkeitä käytetään vaikean psoriasiksen hoidossa potilailla, joilla muut systeemiset hoidot mukaan lukien siklosporiini, metotreksaatti tai PUVA, eivät saa aikaan riittävää vastetta tai eivät sovi.

Mälkösen mukaan kaikkia psoriasista sairastavia ei kuitenkaan hoideta biologisilla lääkkeillä myöskään tulevaisuudessa.

– Kaikki eivät tarvitse biologisia lääkkeitä. On paljon muitakin hyviä vaihtoehtoja.

Keskivaikeaan psoriasikseen valohoitoa

Keskivaikeassa psoriasiksessa valohoito on voiteiden lisäksi käytetyin hoitomuoto. Valohoito edellyttää sitoutumista hoitojaksoon. Tavallinen kuurin pituus on 20–25 kertaa.

– Valohoitoon liittyy hoitoa tukevia elementtejä. Tuttujen hoitajien kanssa voi jutella, ja hoitajat ottavat kantaa ihottuman paranemiseen.

Mälkösen mukaan valohoidon vaste on keskimäärin muutamia kuukausia. Pisimmällään vaste voi olla 5–6 kuukautta.

– Jos vaste menetetään kuukaudessa, se on liian huono tulos. Silloin valohoitoa ei kannata toistaa. Potilaat ovat yleensä ihan tyytyväisiä, jos oireet pysyvät poissa 3–4 kuukautta.

Valohoito vaikuttaa jonkin verran myös hoidettavan ihoalueen ulkopuolella. Vaikka valohoitoa annettaisiin vain toiselle kädelle, yleensä oireet myös toisessa kädessä helpottavat. Valohoito ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi verisuonten seinämiin samalla tavoin suotuisasti kuin suun kautta otettavat lääkkeet. Laajoista tutkimuksista on näyttöä, että valohoito ei vähennä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Mälkösen mukaan valohoito ja sisäinen lääkitys ovat rinnakkaisia hoitovaihtoja keskivaikeisiin oireisiin.

– Jos valohoito ei sovi elämäntilanteeseen tai iho palaa herkästi, vaihtoehtona on tavanomainen sisäinen lääkitys. Psoriasiksen hoidon sisäisistä lääkkeistä keskeisin on metotreksaatti.

Lievään psoriasikseen riittää paikallishoito

Lievässä psoriasiksessa valohoito on liian työläs hoitomuoto. Pienellä pinta-alalla olevat läiskät paranevat paikallishoidolla. Jotta paikallishoito tehoaisi, sitä on tärkeää käyttää ohjeen mukaisesti.

– Psoriläiskät ovat niin paksuja, että ne vaativat pitkän hoidon, sillä hoito ei heti pääse perille asti.

Kortisonivoiteita käytetään siksi pitkinä 2–4 viikon kuureina. Jotkut ihoalueet voivat vaatia jopa yli neljän viikon kuurin. Hyvä hoitotulos edellyttää lääkevoiteen käyttöä ohjeen mukaisesti koko kuurin ajan.

Kuurin jälkeen lääkevoiteen käytössä pidetään ohjeen mukainen tauko. Kun pitää asiaankuuluvat tauot, lievän psoriasiksen voi pitää kurissa kortisonivoiteilla pitkiäkin aikoja.

– Lievän psoriasiksen hoitoon tuli viime vuonna takaisin pelkkää kalsipotriolia sisältävä voide. Sitä voi käyttää vuorotellen kortisonin kanssa tai ylläpitohoitona useita kuukausia.

Kalsipotriolia lukuun ottamatta psoriasiksen hoidossa käytettävät lääkevoiteet sisältävät kortisonia.

– Lääkevoiteiden lisäksi hoidossa kannattaa käyttää perusvoiteita. Jos jaksaa laittaa vain yhden voiteen, kannattaa laittaa lääkevoide. Pelkät perusvoiteet eivät yleensä lievitä riittävästi psoriasiksen oireita.

Pääsääntöisesti lääkevoiteen ja perusvoiteen voi erottaa pakkauksesta: lääkevoiteet ovat tuubissa ja perusvoiteet pumppupullossa. Perusvoidetta tulee laittaa riittävästi, eli niin että iho jää valkoiseksi.

Nivelpsoriasis vaikuttaa hoitoratkaisuihin

Jos psoriasista sairastavalle kehittyy iho-oireiden lisäksi niveloireita tai niitä on sairauden alusta lähtien, se vaikuttaa hoitomuodon valintaan.

– Joskus tulehduskipulääkkeet tai reumalääkärin laittamat kortisonipistokset yksittäisiin niveliin riittävät pitkällekin, mutta aika moni tarvitsee ainakin hankalamassa nivelpsoriasiksessa sisäisen lääkkeen. Ihotautilääkärin valikoimasta nivelpsoriasikseen toimivat metotreksaatti ja kaikki biologiset lääkkeet.

Jos psoriasista sairastavalla on keskivaikea ihopsori ja kehittyvä nivelpsori, metotreksaatti on Mälkösen mukaan ensisijainen vaihtoehto. Niveliin valohoidolla ei käytännössä ole vaikutusta.

Löytyykö sopiva hoito?

Hoitomuodosta riippumatta hyvät hoitotulokset edellyttävät hoitoon sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Hoidon onnistumisessa auttaa se, että lääkäri ja potilas ovat valinneet hoidon yhteisymmärryksessä.

– Jos puhutaan ensimmäisen kerran sisäisistä lääkkeistä, ja huomaan, että potilas ei nyt halua tai pysty, otetaan aikalisä. Psorissa lohdullista on se, että vaihtoehtoja voi useimmiten miettiä rauhassa. Psoriasis ei tee pysyvää vauriota iholle.

Osa pohtii paljon hoidon riskejä. Niitä liittyy kaikkiin hoitoihin.

– Pieni riski on aina pakko ottaa. Monilla lääkkeillä on lopulta huomattavan vähäiset haitat tai riskit. Toivoisin, että potilaat kysyisivät, jos jokin asia mietityttää hoidossa.

Toisaalta Mälkönen kertoo, että osa potilaista halaa ehdottomasti kaikkein tehokkaimman hoidon, vaikka se ei olisi soveltuvin.

– Kun biologiset lääkkeet tulivat, kaikki potilaat olivat vain niistä kiinnostuneita. Jotkut suuttuivat, kun eivät saaneet biologista hoitoa. Suomalaiset potilaat onneksi ymmärtävät hyvin, että jos lääke maksaa 15 000 euroa vuodessa, Kelalla on kriteereitä.

Biologista hoitoa psoriasikseen saa Suomessa noin 1100 ihmistä. Se tarkoittaa alle prosenttia psoriasista sairastavista. Vaikeaa psoriasista sairastavista biologista lääkitystä saa noin joka viides.

– Tanskan väkiluku on samaa luokka kuin meidän, samoin psorin esiintyvyys, mutta siellä yli kaksinkertainen määrä potilaita saa biologista lääkitystä, vaikka periaatteessa kriteerit ovat samat.

Mälköselle ei kuitenkaan ole jäänyt tunnetta, että potilas joka tarvitsisi hoitoa, ei sitä saisi, jos kriteerit täyttyvät.

– Vaikeassa psorissa kriteerit eivät ole tiukat. Iso joukko saavuttaa ne.

Sopivan hoidon löytyminen voi vaatia kärsivällisyyttä, mutta psoriasiksen hoitotulokset ovat hyviä.

– Psoriasikseen on tarjolla todella hyvää hoitoa. Jos sairaus menee vaikea-asteiseksi, siihen on olemassa superhyviä hoitoja. Mistään muusta taudista ihosairauksissa ei voida luvata niin.

Juttu on julkaistu Ihon aika -lehdessä 5/17. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi ja saat lehden jäsenetuna.