Siirry päänavigointiin Siirry navigaatioon Siirry sisältöön Siirry alatunnisteeseen
Eduskunnan istuntosali.
28.08.
2020

Psoriasisliiton puheenjohtaja nostaa esiin huolen järjestökentästä

Keliakialiiton puheenjohtaja Sari Tanus jätti yhdessä Psoriasisliiton puheenjohtajan Antero Laukkasen kanssa tällä viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen järjestöjen rahoituksen turvaamisesta.

Kirjallisessa kysymyksessä Sari Tanus ja Antero Laukkanen huomauttavat, että Suomi on koronakriisin takia ajautunut tilanteeseen, joka yritystoimintojen lisäksi vaarantaa myös järjestökentän.

– Järjestöille ja yhdistyksille on jaettu valtionavustuksia Veikkauksen tuotoista, jotka ovat vähentyneet koronakriisin, Veikkauksen vastuullisuustoiminnan ja osin myös pelaamisen muille kanaville siirtymisen vuoksi. Tätä tulee kompensoida, Tanus ja Laukkanen toteavat.

Monet järjestöt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja perumaan sovittuja kursseja ja tapahtumia. Osa järjestöistä on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään.

Tanuksen ja Laukkasen mukaan suurin syy järjestöjen talouden huolestuttaviin näkymiin ovat äkilliset ja yhtäaikaiset muutokset varainhankinnan kaikilla osa-alueilla. Useat rahoituslähteet, kuten yritysyhteistyö, osallistumismaksut, julkinen tuki ja yksityinen varainhankinta, ovat kaikki samaan aikaan katkolla.

Työtä haavoittuvimpien parissa

Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita Suomessa, ja niiden toimintakenttä on laaja. Useat järjestöt tekevät työtä haavoittuvien ihmisryhmien kanssa ja tarjoavat matalan kynnyksen palveluja.

Järjestöjen toimintakenttä täydentää kunnan palveluja. Valtion korona-avustuksia jaettaessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeiden järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiin.

– Monilla järjestöillä on aktiivisia paikallisyhdistyksiä, jotka tekevät tärkeää työtä esimerkiksi pitkäaikaissairaiden parissa. Näiden toimijoiden tarve koronaepidemian aiheuttamien liitännäisvaikutusten myötä on entisestään kasvanut.

Avustusten määrää arvioitava uudelleen

Suomalaisella järjestökentällä on tärkeä rooli kriisitilanteessa ja jopa vielä tärkeämpi kriisin jälkiseurauksia korjattaessa. Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että ensi vuodelle myönnettävien STEA-avustusten määrää on arvioitava uudelleen. On odotettavissa, että avustuksiin käytettävissä oleva rahamäärä laskee merkittävästi, vaikka avustusten tarve monissa järjestöissä on päinvastoin kasvanut.

– Monet järjestöt ovat jo suunnitelleet vuoden 2021 talousarvion, jossa on oletuksena rahoituspohja, jossa ei ole huomioitu nyt kaavailtuja leikkauksia. Hallitus on luvannut kompensoida järjestöille Veikkaus Oy:n mahdollisten tulomenetysten johdosta aiheutuvat leikkaukset. Tämä lupaus on pidettävä, Laukkanen kommentoi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kannalta on tuhoisaa, jos avustustaso romahtaa tilanteessa, jossa koronapandemian jälkihoitoon ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkien tahojen tiivistä ja aktiivista toimintaa.

– Jos järjestöjen toimintaedellytyksistä ei huolehdita ja niille ei kohdenneta riittävästi tukea, on vaarana, että moni järjestö ei selviä kriisin yli. Tämä puolestaan olisi suuria vaikutuksia monien kansalaisten hyvinvointiin, Tanus ja Laukkanen toteavat kirjallisessa kysymyksessä.

Lue kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan Eduskunnan sivuilta.