Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta on helppoa ja hauskaa. Anne Koponen kertoo, miksi päätti lähteä mukaan Psoriasisliiton somelähettilääksi.

Olen jo pitkään pyöritellyt päässäni ajatusta jonkinlaisesta osallistumisesta johonkin itselleni merkitykselliseen asiaan. Nuorena marssin mukana monessakin joukossa ja lasten ollessa pieniä ylimääräinen aika meni vanhempainyhdistyksissä ja muissa alueen lasten asioiden kanssa painivissa kokoontumisissa. Sittemmin osallistuminen on vain jäänyt kaiken muun jalkoihin.

Kun sitten eteen tuli mahdollisuus lähteä mukaan Psoriasisliiton somelähettilästoimintaan, hyppäsin empimättä kyytiin! Kun nyt kuitenkin suhteellisen säännöllisesti bloggaan ja Instassakin postailen, niin miksipä en käyttäisi aikaa hyvän asian eteen ja yhdistäisi huvin sekä hyödyn. Minulla on ollut psoriasis 14-vuotiaasta, eli kokemuksia sairaudesta ja sen hoidosta on kertynyt laidasta laitaan.

Miksipä en käyttäisi aikaa hyvän asian eteen ja yhdistäisi huvin sekä hyödyn.

Se, minkä itse olen käytännössä todennut, on että vertaistuki on kova sana! Lääkäreiltä saa tiedon ja lääkkeet, mutta ”kanssakärsijöiltä” säkkikaupalla tukea, kokemuspohjaisia neuvoja ja ennen kaikkea sen kuuntelijan, joka tietää mistä puhutaan ja jaksaa vatvoa asioita kanssasi!

Mitä somelähettinä toimiminen minulta vaatii? Tehtävää ei ole tarkasti rajattu, joten jokaisen kohdalla rooli muotoutunee omanlaiseksi. Itse ajattelen, että voin jakaa liiton tekemiä postauksia, osallistua keskusteluihin, vinkata ja linkittää oikean tiedon lähteille ja tietenkin kertoa omista kokemuksistani.

Aikamääräisesti panosta ei ole kiveen kirjattu, mutta maalaisjärkikin sanoo, että ainakin huhtikuinen psoriviikko ja lokakuinen Maailman psoriasispäivä tulee somepostauksissani näkymään jollakin tavalla.

Somelähettiläälle ei makseta rahallista palkkaa, mutta pääsen mukaan kehittämään tätä vapaaehtoistoiminnantapaa, saan ennakkotietoa kampanjoista ja käyttööni materiaalia, jonka pohjalta viisastun itse sairaudestani ja voin tietoa jakaa myös muille kohtalotovereilleni. Meille tarjotaan myös koulutusta asian tiimoilta ja yhteisiä tapaamisiakin on luvassa – ensimmäinen lähettiläiden kokoontuminen ja tutustumistapahtuma onkin jo kuluvan kuun 29. päivä Helsingissä. Odotan innolla osallistumista päivään – toivottavasti meitä on mahdollisimman sekalainen seurakunta paikalla!

Joensuulainen Anne Koponen on aktiivinen bloggaaja, blogin nimi on Älä ota sitä niin vakavasti. Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin täällä. Sivulta löytyy myös linkkejä hänen aiempiin, psoriasista käsitelleisiin blogiteksteihinsä.

Lue lisää Psoriasisliiton somelähettilästoiminnasta täältä.