Suhtaudu seksiin avoimin mielin

Suhtaudu seksiin avoimin mielin

Kun ihminen sairastuu psoriasikseen tai sairaus pahenee yllättäen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta saa apua, mutta kaikkia aiheita ei vielä käsitellä riittävästi. Näin ajattelee Henna Suikki, joka on toimintaterapeutti (yamk), erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja voimavarakeskeinen työnohjaaja.

Suikki on tehnyt työuransa erilaisia vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia sairastavien parissa. Toimintaterapeuttina hän huomasi, että kun ihminen sairastuu, sairauden vaikutuksesta seksuaalisuuteen ei puhu kukaan.

– Herkästi ajatellaan, että psoriasis vaikuttaa seksuaalisuuteen vain silloin, kun oireita on sukuelinten alueella. Seksuaalisuuteen liittyy kuitenkin monia muitakin teemoja itsetunnosta kehosuhteeseen, ja ne pitäisi myös ottaa huomioon.

Joustavasta mielestä on apua

Henna Suikki kuvaa, että psoriasiksen vaikutukset seksuaalisuuteen voivat olla monimuotoiset. Yksi taustalla vaikuttava tekijä on se, missä iässä psoriasis puhkeaa.

– Jos psoriasikseen sairastuu nuorena, seksuaalisuus on tosi tärkeää ottaa puheeksi esimerkiksi lääkärissä. Nuorilla oma identiteetti ja seksuaalisuus ovat vasta muodostumassa, ja psoriasis voi vaikuttaa tähän.

Herkästi ajatellaan, että psoriasis vaikuttaa seksuaalisuuteen vain silloin, kun oireita on sukuelinten alueella.

Seksuaalisuus on silti tärkeä teema muunkin ikäisille psoriaatikoille. Suikin mukaan aiheeseen liittyy ikäsyrjintää: joskus voidaan ajatella virheellisesti, että esimerkiksi yli 60-vuotiaalta ei tarvitse kysyä seksuaalisuudesta.

– Heillä, joilla psoriasis puhkeaa aikuisiällä, on usein jo jonkinlainen totuttu seksuaalisuus ja ehkä seksiin liittyviä rutiineja. Jos psoriasis aiheuttaa muutoksia niihin, se vaatii yleensä jonkinlaista mielen jumppaamista ja keskustelua.

Mielen joustavuudesta on muutenkin hyötyä sekä sairastavalle että hänen kumppanilleen. Seksuaalisuus ja seksi voivat olla psoriasikseen sairastumisen jälkeen erilaisia kuin aiemmin: on mahdollista, että esimerkiksi jokin tietty tapa tai asento ei enää tai joka kerta onnistu.

Seksuaalisuus ja seksi voivat olla psoriasikseen sairastumisen jälkeen erilaisia kuin aiemmin.

– Kaikissa meissä elää muutosvastarinta, ja usein ihmiset kaipaavat seksin suhteen jonkinlaista paluuta entiseen, aikaan ennen sairastumista. Se ei silti tarkoita, että seksi olisi huonompaa sairastumisen jälkeen, Suikki muistuttaa.

Suikki kannustaa myös puhumaan ja ottamaan selvää erilaisista seksivälineistä samalla tavalla kuin muistakin apuvälineistä.

– Seksivälineitä ajatellaan usein vain aikuisten leluina, vaikka ne voivat olla isossa roolissa seksissä, jos sairaus aiheuttaa esimerkiksi haasteita toimintakykyyn.

Opettele puhumaan seksistä

Jos psoriasiksen oireet aiheuttavat fyysistä haittaa seksille, Henna Suikki kannustaa miettimään, mitä kaikkea seksi voi olla.

On normaalia, että vaikeita tunteita herää, jos sairauden takia joutuu luopumaan tietystä toimintatavasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että seksistä pitäisi kokonaan luopua.

– Olemme usein rutiinien orjia, ja seksistä puhutaan aika yhdyntä- ja orgasmikeskeisesti. Seksuaalisuutta voi kuitenkin toteuttaa tosi monella tavalla, vaikka ei pystyisi johonkin tiettyyn asiaan tai ei olisi esimerkiksi erektiota, Suikki sanoo.

Olemme usein rutiinien orjia, ja seksistä puhutaan aika yhdyntä- ja orgasmikeskeisesti.

Psoriasiksen aiheuttamia henkisiä haasteita voidaan niin ikään työstää. Seksuaalisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi kehonkuva, ja toisaalta myös sairauden ailahtelu ja toimintakyvyn vaihtelu voivat haastaa mieltä.

Kun haasteita lähdetään työstämään, vakituisessa ihmissuhteessa olevien kohdalla kaikkein tärkeintä on turvallisuuden tunne.

– Apua on tärkeää saada yhdessä: miten sairastava voi saada hyviä kokemuksia ja kasvattaa itsetuntoa, ja miten toinen vuorostaan voi luoda turvaa, Suikki sanoo.

– Se, että asettaa itsensä alttiiksi toiselle ihmiselle, vaatii turvallisuuden tunteen pohjalle.

Suikki korostaa keskustelun tärkeyttä ja kannustaa opettelemaan seksistä puhumista. Seksistä ja seksuaalisuudesta kannattaa keskustella kumppanin kanssa silloin, kun ei olla itse asian äärellä.

– Tähän pätee sama kuin riitelyyn. Keskellä riitaa ei pitäisi avata keskustelua toisen riitelytaidoista, vaan ne asiat tulee hoitaa riitojen ulkopuolella. Seksistäkään ei kannata alkaa puhua makuuhuoneessa kesken tilanteen, joka voi olla tosi herkkä.

Seksistä ei kannata alkaa puhua makuuhuoneessa kesken tilanteen, joka voi olla tosi herkkä.

Toisen ajatuksia ei voi lukea, jos seksistä puhumisen kulttuuria ei suhteessa ole. Tärkeintä Suikin mukaan on miettiä yhdessä toiveita, haluja ja tarpeita: mitä toinen haluaa ja mitä minä haluan?

Joskus keskustelussa on apua myös siitä, että kysymykset esittää ulkopuolinen.

– Näitä asioita on usein hyödyllistä käydä läpi ammattilaisen kanssa, vaikkei olisikaan mitään ongelmaa.

Lääkkeilläkin on vaikutusta

Psoriasiksen kohdalla seksuaalisuuteen voi vaikuttaa myös sairauden aiheuttama kipu. Kipu voi näkyä käytännön asioissa kuten yhdyntäkipuna. Suurin sen aiheuttama haaste on kuitenkin väsymys.

– Ihmiset tuovat usein esille, että väsymys vaikuttaa haluun ja vähentää spontaania seksiä, Suikki kertoo.

Hän nostaa esiin myös kivun lääkehoidon. Vahvoilla kipulääkkeillä, samoin kuin esimerkiksi mielialalääkkeillä, on usein vaikutuksia seksuaalisuuteen. Suikki toivookin, että lääkärit muistaisivat mainita asiasta, kun lääkehoitoa suunnitellaan.

Vahvoilla kipulääkkeillä on usein vaikutuksia seksuaalisuuteen.

– Seksuaalinen haluttomuus on merkittävä lääkkeiden sivuvaikutus, josta ei puhuta riittävästi. Lääkehoito saattaa myös kuivattaa kehon limakalvoja, mikä sekin vaikuttaa usein seksiin.

– Jos huomaa lääkkeen aloittamisen jälkeen, että halut katoavat tai seksissä on muita haasteita, suosittelen lämpimästi kertomaan siitä lääkärille.

Henna Suikki toivoo terveydenhuollon ammattilaisilta enemmän ja suorempaa puhetta seksuaalisuudesta. Samaan aikaan hän näkee, että asiat ovat menneet viime vuosina hyvään suuntaan.

– Kenenkään terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse itse osata kaikkea tai toimia terapeuttina. Seksuaalisuudesta kannattaisi kuitenkin kysyä rutiininomaisesti kaikilta, jolloin sairastavalle tulee olo, että tästä on lupa puhua.

Vaikka Suikki painottaa, että vastuu puheeksi ottamisesta on terveydenhuollon ammattilaisella, hän kannustaa sairastavia olemaan itsekin aktiivisia.

– Tärkeintä on, että ihminen tulee tälläkin osa-alueella kuulluksi ja nähdyksi, ja seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 2/2025. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.