Uni huoltaa kehoa ja mieltä

Uni huoltaa kehoa ja mieltä

Väsyttää, ajatus harhailee, mieli tuntuu apealta. Taisi tulla nukuttua huonosti.

Huonon yöunen haittavaikutukset näkyvät jo seuraavana päivänä. Keskittyminen on vaikeampaa ja muisti toimii kankeammin kuin hyvin nukutun yön jälkeen.

Muitakin ikäviä vaikutuksia on, kertoo uneen ja unettomuuteen perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Huonosti nukutun yön jälkeen mieliala muuttuu ärtyneemmäksi ja empatiakyky vähenee. Myös alttius virheille ja tapaturmille kasvaa huomio- ja reagointikyvyn heiketessä.

Kehnosti nukuttuja öitä osuu itse kunkin kohdalle aika ajoin. Uni helposti karkaa, jos mieltä painaa akuutti huoli, päivä on ollut turhan kiireinen tai jokin fyysinen vaiva pitää hereillä.

Psoriasista sairastavilla tyypillisiä unen häiriötekijöitä ovat ihon kutina ja nivelkivut. Unen puute taas pitää yllä tulehdusta ja voimistaa sairauden oireita, mikä voi johtaa hankalaan noidankehään.

Uni puhdistaa aivoja

Jos nukumme liian vähän tai uni on laadultaan huonoa, aivot eivät puhdistu kunnolla. Se on merkittävä puute, sillä normaalin unen aikana aivot puhdistuvat noin kaksi kertaa tehokkaammin kuin valveilla ollessa.

Nukkuessa solujen väliin avautuu tilaa ja aivo-selkäydinneste kiertää syvemmälle solujen ulkopuoliseen tilaan. Se huuhtelee pois haitallisia kuona-aineita ja muita solujen aineenvaihduntatuotteita.

Ei siis ihme, että makeasti nukutun yön jälkeen olo tuntuu virkeältä ja energiseltä.

– Puhdistamista pidetään yhtenä unitilan tärkeimmistä tehtävistä. Siksi kaikki elolliset haluavatkin nukkua tai ainakin levätä. Tämä näkyy niin ihmisillä kuin muilla eläimillä, Partonen toteaa.

Uni mahdollistaa myös sen, että aikuisillakin syntyy uusia hermosoluja etenkin muistin toiminnan kannalta tärkeille aivoalueille.

Uni myös pitää kunnossa hermojen välisiä liitoksia. Valveilla ollessa tulleet vauriot korjautuvat syvimmän unen aikana, jotta tieto pääsee kulkemaan hermosolujen välillä.

– Uusimman havainnon mukaan uni mahdollistaa myös sen, että aikuisillakin syntyy uusia hermosoluja etenkin muistin toiminnan kannalta tärkeille aivoalueille. Aiemmin ajateltiin, että kaikki solut ovat aivoissa valmiina jo syntyessämme.

Kaiken muun hyvän lisäksi nukkuminen vahvistaa immuunipuolustusta ja suojaa meitä tartuntataudeilta.

Kolmenlaista unettomuutta

Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeutena eli vaikeutena saada unen päästä kiinni vuoteeseen mentyä. Siitä on kyse, jos unta on odoteltava yli puoli tuntia.

Toiset unettomuutta kokevat nukahtavat kyllä yöpuulle mentyään mutta heräilevät useita kertoja kesken unien. Jos heräilyistä johtuvaa valvomista kertyy yhteensä yli puoli tuntia yön aikana, puhutaan unessa pysymisen vaikeudesta.

Kolmas unettomuuden merkki on aamuyöhön ajoittuva valvominen. Nukkuja havahtuu hereille esimerkiksi kolmelta nukuttuaan vain noin puolet tarvitsemastaan unimäärästä eikä saa enää uudelleen unta.

Timo Partosen mukaan lääkäriin kannattaa mennä, jos unettomuus on vaivannut useina öinä viikossa parin viikon ajan. Näin päästään selvittämään ongelman taustasyitä.

Jos kutina tai muut psoriasiksen oireet häiritsevät unta, sairaus olisi tärkeä saada hyvään hoitotasapainoon. Ensiapuna nukkuessa voi pitää puuvillakäsineitä, jotta ihon raapiminen ei pahenna tilannetta.

– Tulehdus ylläpitää ihon kutinaa, joka tyypillisesti voimistuu yöllä. Iho on silloin läpäisevämpi ja menettää enemmän kosteutta kuin päivällä.

Entä jos ongelma pitkittyy?

Pitkittynyttä unettomuutta hoidetaan nykyisin ensisijaisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvalla hoitomuodolla, josta käytetään lyhennettä CBT-I.

CBT-I voi olla yksilö- tai ryhmäohjausta. Hoidon saatavuus saattaa Timo Partosen mukaan vaihdella alueittain, mutta sitä on entistä laajemmin tarjolla julkisessakin terveydenhuollossa.

Hoito etenee tietyn kaavan mukaan ja kestää noin kaksi kuukautta. Yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa hyviä nukkumistottumuksia rajoittamalla vuoteessa valveilla olemista.

Yksi CBT-I:n keskeisistä tavoitteista on vahvistaa hyviä nukkumistottumuksia rajoittamalla vuoteessa valveilla olemista.

Jos uni ei tule, sängystä noustaan pois ja sinne palataan vasta riittävän väsyneenä. Näin vuoteessa oloaika yhdistyy ihmisen mielessä entistä vahvemmin nukkumiseen – ei ahdistusta nostavaan unen odotteluun.

– Noin vartin verran voi odotella unta vuoteessa. Kelloa ei kuitenkaan pidä seurata, vaan maalaisjärjellä arvioida ajan kuluminen. Jos valveilla olo jatkuu, siirrytään vuoteesta pois mielellään toiseen huoneeseen, jos mahdollista.

Vuoteesta poissaolon aikana vältetään kaikkea virkistävää toimintaa. Esimerkiksi kirjan lukeminen kirkkaassa valossa ei ole hyvä idea valon välittömästi virkistävän vaikutuksen vuoksi.

Unirytmi säännölliseksi

Untaan voi pyrkiä parantamaan ominkin päin. Yksi unen tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä on unirytmin säännöllisyys. Sen vaikutuksista on Partosen mukaan saatu entistä vahvempaa tutkimusnäyttöä viime vuosina.

Siksi olisi hyväksi mennä joka päivä nukkumaan ja nousta ylös suurin piirtein samaan aikaan, jos esimerkiksi työajat sen mahdollistavat. Unirytmiä pidetään epäsäännöllisenä, jos nukkumaanmeno- ja heräämisajat vaihtelevat päivittäin tunnilla tai sitä pidemmällä ajalla. 

– Jos unirytmi on epäsäännöllinen, elimistö joutuu samankaltaiseen tilaan kuin aikaerossa lennon jälkeen. Silloin vuorokausirytmit eivät ole sopusoinnussa keskenään ja elimet toimivat eritahtisesti.

Yksi unen tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä on unirytmin säännöllisyys.

Epäsäännöllisyys häiritsee ihmisen sisäistä kelloa. Se on aivojen hypotalamuksessa sijaitseva hermosolujen joukko, joka säätelee kapellimestarin tavoin elimistön toimintaa. Aikataulun sekaannuksen seurauksena verenpaine kohoaa ja sokeriaineenvaihdunta heikkenee.

 – Tämä nostaa tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin riskiä. Tutkimusten edetessä tiedetään, mihin kaikkeen muuhun unirytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa.

Kohti terveellisiä valintoja

Pitäisi liikkua enemmän, syödä terveellisemmin, välttää päihteitä, mennä ajoissa nukkumaan. Mistä pitäisi aloittaa, jos elintavoissa on korjattavaa?

Unen parantaminen voi Timo Partosen mukaan olla ensimmäinen askel, joka tuo mukanaan muitakin muutoksia. Väsymyksen vähetessä on helpompi lähteä liikkumaan, vastustaa äkillisiä mielitekoja ja tehdä terveellisiä valintoja.  

– Kun on nukkunut hyvin, ruokahalu pysyy tasaisena. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen nälän tunne iskee tavallista voimakkaammin illan tunteina. Silloin tulee helposti valittua ruokia, jotka sisältävät turhan paljon kaloreita vuorokaudenaikaan nähden.

Koska aineenvaihdunta alkaa hidastua jo varhain alkuillasta, elimistö ei ehdi polttaa kaloreita tehokkaasti. Tämä taas altistaa lihomiselle.

Unen parantaminen voi olla ensimmäinen askel, joka tuo mukanaan muitakin muutoksia.

Moni tietää nukkuvansa liian vähän, eikä asiaan voi aina itse vaikuttaa. Paljon on myös niitä, jotka tinkivät unestaan vapaaehtoisesti. Unitutkijasta se kertoo siitä, että unta ei edelleenkään arvosteta riittävästi, kaikesta saatavilla olevasta tiedosta huolimatta.

– Riittämättömästi nukkuvien osuus on pysynyt samana tai hieman kasvanut aikuisten joukossa 2020-luvullakin. Myös nuorten keskuudessa liian vähän nukkuvien joukko näyttää suurenevan.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 2/2026. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.