Voiko vastustuskykyä vahvistaa?

Voiko vastustuskykyä vahvistaa?

Kun ympärillä niistetään ja yskitään, herää kysymys, kuinka pitää taudit loitolla. Auttaisiko vaikka tehokuuri vitamiineja?

D-vitamiinia on hyvä ottaa suositusten mukaan ja huolehtia vitamiinien saannista muutenkin. Yksittäisten kuurien sijaan suurempi merkitys on kuitenkin elintavoilla: onko parannettavaa syömisessä, nukkumisessa, liikkumisessa ja palautumisessa?

– Kuulostaa tylsältä, mutta yleinen hyvinvointi lisää immuunijärjestelmän kykyä torjua uhkia. Ei ole yhtä valmistetta, joka niiltä pelastaisi, sanoo immunologian apulaisprofessori Eliisa Kekäläinen Helsingin yliopistosta.

On tärkeää syödä riittävästi ja monipuolisesti, sillä aliravitsemus lisää sairastelua. Runsas ylipaino taas aiheuttaa elimistössä kroonista tulehdusta, joten hyvä tavoite on pysytellä jotakuinkin normaalipainossa.

Kuulostaa tylsältä, mutta yleinen hyvinvointi lisää immuunijärjestelmän kykyä torjua uhkia.

Unen aikana immuunijärjestelmä ei suinkaan lepää vaan säätelee toimintaansa ja rakentaa immunologista muistia. Näin järjestelmä osaa tunnistaa ja torjua aiemmin kohdattuja mikrobeja, kuten viruksia ja bakteereja. Untaan kannattaa siis vaalia.

Säännöllinen liikkuminenkin tukee puolustustyötä. Kohtuullinen liikunta myös parantaa unta ja lievittää stressiä, joka on omiaan heikentämään vastustuskykyä.

– Erityisen suositeltavaa on liikkua luonnossa. Jo viidentoista minuutin kävely metsässä laskee pulssia. Luonnosta myös saa hyödyllisiä altisteita – metsän pöpöjä – joiden parissa ihmisen immuunijärjestelmä on evoluutiossa kehittynyt.

Tasapaino tärkein tavoite

Immuunijärjestelmä paitsi nitistää haitallisia mikrobeja myös osallistuu kudosten korjaamiseen ja moniin muihin tehtäviin. Ulkoisiin uhkiin eli ympäristöaltisteisiin reagoidessaan se samalla hillitsee omaa puolustusreaktiotaan eli immuunivastetta, jotta tasapaino pysyy yllä.

Juuri tasapainoon pyrkiminen on immuunijärjestelmän keskeisimpiä tehtäviä, Eliisa Kekäläinen huomauttaa. Ilman kontrollia immuunivaste voisi lyödä yli ja johtaa pahimmillaan hengenvaaraan.

Tästä syystä Kekäläinen ei mielellään puhu vastustuskyvyn vahvistamisesta.

– Se on liian yksioikoinen käsitys monimutkaisesta järjestelmästä. Ennemmin pitää pyrkiä tasapainoiseen immuunivasteeseen. Toki immuunijärjestelmää voi aina tukea ja auttaa toimimaan hyvin.

Kekäläisen mukaan aikuisellekin on aivan tavallista sairastaa muutama flunssa vuosittain. Se ei ole tarpeellista, mutta ei haitallistakaan.

Tutkimuksiin on hyvä hakeutua, jos aikuisella on poikkeavan usein ylähengitystieinfektioita, esimerkiksi poskiontelontulehduksia, tai enemmän kuin kerran elämässä syviä infektioita. Niitä ovat muun muassa keuhkokuume, ruusu tai koko kehon tulehdus.

Miehet alttiimpia infektioille

Puolustustaistelu ja tasapainoilu ovat elimistössä jatkuvasti käynnissä – jokaisella ihmisellä omanlaisinaan. Immuunijärjestelmän perimässä on paljon yksilöllistä vaihtelua.

Se selittää osin sitä, miksi samassa perheessä yksi imuroi itselleen lähes kaikki tarjolla olevat kulkutaudit toisen porskuttaessa terveenä.

– Immuunijärjestelmä on oikeastaan se, joka tekee meistä yksilöitä. Se myös muuntuu joka päivä koko elämän ajan. Vastasyntyneen immuunijärjestelmä on aivan erilainen kuin kolmivuotiaan lapsen. Ja siitä eteenpäinkin se muuttuu valtavasti, Eliisa Kekäläinen kertoo.

Immuunijärjestelmä on oikeastaan se, joka tekee meistä yksilöitä. Se myös muuntuu joka päivä koko elämän ajan.

Päivähoidossa olevalle lapselle on normaalia sairastaa jopa yhdeksän ylähengitystieinfektiota vuodessa. Aikuisella immuunijärjestelmän toiminta on yleensä vakaimmillaan, kunnes se keski-iän jälkeen alkaa taas heiketä.

– Nämä kaikki tekijät elintapojen ohella vaikuttavat siihen, että samassakin perheessä voi olla hyvin erilaisia sairastajia.

Biologisella sukupuolellakin on merkitystä, sillä miesten ja naisten immuunijärjestelmät poikkeavat toisistaan. Naisen kehossa on valmius raskauteen, jonka aikana elimistön on siedettävä geneettisesti puoliksi vierasta ainesta. Se vaatii immuunipuolustukselta suurta mukautumista, mistä on etua myös tartuntojen torjunnassa.

– Miehet saavat naisia helpommin oireisia infektioita. Tämä on nähtävissä jo pikkupojista, jotka sairastavat enemmän ylähengitysteiden infektioita kuin tytöt.

Lisääkö psoriasis riskiä?

Psoriasiksen tai muun autoimmuunitaudin puhjetessa immuunijärjestelmä kohdistaa toimintansa väärin ja hyökkää omia terveitä soluja vastaan. Miksi näin käy, siihen ei ole yleispätevää selitystä.

– Taustalla on geneettistä alttiutta, ympäristöaltisteita ja varmasti myös huonoa tuuria. Koska immuunijärjestelmä on niin monimuotoinen, on vaikea sanoa, missä määrin eri tekijät ovat kenelläkin vaikuttaneet sairastumiseen, Eliisa Kekäläinen sanoo.

Jos psoriasista sairastavan iho on rikki tai nivelkivut vaivaavat, riski saada infektioita ei kuitenkaan välttämättä kasva.

– Paradoksaalista kyllä, voi käydä päinvastoin. Esimerkiksi psoriasisihottumassa immuunivaste on niin voimakas, ettei siihen tule sellaista bakteeri-infektiota, joka rikki olevaan ihoon normaalisti tulisi.

Psoriasisihottumassa immuunivaste on niin voimakas, ettei siihen tule sellaista bakteeri-infektiota, joka rikki olevaan ihoon normaalisti tulisi.

Jos psoriasista hoidetaan metotreksaatilla tai muilla systeemisillä lääkkeillä, alttius infektioille voi jonkin verran kasvaa. Syynä on se, että ne hillitsevät koko immuunijärjestelmää. Biologiset lääkkeet kohdistuvat täsmällisemmin vain ylilyövään puolustusreaktioon.

– On aina parempi vaihtoehto käyttää lääkärin määräämiä lääkkeitä kuin jättää ne käyttämättä. Lääkkeen ansiosta immuunijärjestelmä saattaa toimia aiempaa tasapainoisemmin. Vaihtoehtoja on nykyisin paljon, ja hoitoa voidaan sovitella yksilöllisesti.

Oli psoriasista tai ei, lääkäriin kannattaa mennä myös, jos flunssakierre ei helpotu tai muut toistuvat infektiot huolettavat. Siellä voidaan kokeita ottamalla varmistaa, että terveyden perusasiat ovat kunnossa.