Timo Jutila kannustaa ottamaan härkää sarvista

Timo Jutila kannustaa ottamaan härkää sarvista

Vuonna 2007 Timo Jutilalla oli edessä hyvän ystävän hautajaiset. Nilkka kipuili. Hautajaisia edeltävänä iltana se oli jäykkä.

– Aamulla herätessä en päässyt sängystä. Nilkka ei liikkunut mihinkään. Hautajaiset jäivät väliin sairaalakeikan takia.

Vaivaa epäiltiin aluksi kihdiksi, mutta mitatut arvot eivät täsmänneet. Jatkotutkimuksissa selvisi, että kyseessä on psoriasis.

Sairaudesta Juti kertoi ensimmäisen kerran julkisuudessa viime syksynä TV5:n Mertaranta ja legendat -ohjelmassa, jossa hän oikaisi vuoden 2011 MM-juhliin liittyvää väärää tietoa.

Vuonna 2011 Juti oli Bratislavan MM-kisoissa joukkueenjohtaja. Tehtävässä hänestä tuli ensimmäinen suomalainen kaksinkertainen jääkiekon maailmanmestari aikuisten tasolla. Vuonna 1995 Juti oli ollut MM-kisoissa joukkueen kapteeni Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa.

Kultajuhliin Juti ei kuitenkaan toisella kertaa osallistunut. Julkisuudessa aikoinaan esitettyjen epäilyjen asemasta syy MM-juhlien väliin jäämiselle oli nivelpsoriasis. Se iski 2011 ennen MM-kisoja Jutin nilkkaan juuri ennen pelien alkua. Tulehdus oli raju.

– Jouduin melkein sairaalahoitoon. A-maajoukkueen medikaaliryhmä sai jalan toimivaan kuntoon lääkkeillä, jäällä ja teippauksella, mutta meni pitkälle kesään ennen kuin nilkka palautui normaaliolomuotoon.

Kivun takia makuuasennosta istumaan nouseminen saattoi kestää puoli tuntia.

Sairautta Juti kuvaa arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Kivun takia makuuasennosta istumaan nouseminen saattoi kestää puoli tuntia.

– Kipu oli niin kovaa, että se pisti isommankin miehen kyykkyyn ja nöyryytti huolella. Suoraan sanoen alkuun pelotti. Tuli sellainen pirunmoinen epätietoisuus. Oli raskasta, kun ei tiennyt mikä on.

Kun syy oireille pitkien testausten jälkeen selvisi, se oli Jutille helpotus, vaikka psoriasis ei ollutkaan hänelle ennalta tuttu sairaus.

Kun syy oireille pitkien testausten jälkeen selvisi, se oli Jutille helpotus, vaikka psoriasis ei ollutkaan hänelle ennalta tuttu sairaus.

– Aluksi luulin, että tarvitaan vaan joku pillerikuuri ja se on siinä, mutta ei se menekään niin. Psoriasis ei lähde pois.

Epäily väriallergiasta

Jo urheilu-uran aikana psoriasis oireili välillä. Iho-oireita Jutilla on ollut vuodesta 1992.

– Jouduin vaihtamaan hikiasut. Kaikki missä oli sinistä piti vaihtaa harmaaseen, mustaan tai valkoiseen. Silloin epäiltiin, että sininen väri aiheutti ihottuman, ja se helpotti kyllä silloin. Kyllä sitä ihottumaa oli, vaikka ei siihen silloin kiinnittänyt huomiota, Juti muistelee.

Psoriasis ei haitannut uraa, mutta aina ei ollut helppoakaan. Rasvoja kului paljon.

– Oireet aiheuttivat mietintää lääkäriporukassa, eihän se mitään mukavaa ollut. Se tuntui turhalta riesalta. Jälkeenpäin ajateltuna se oli kuitenkin aika pikku juttu maailmassa.

Nivelpsoriasis Jutille puhkesi vasta pelaajauran jälkeen. Myös iho-oireet ovat olleet hankalampia vasta myöhemmin.

– Ärhäkkä ihottumaa tuli kolme vuotta sitten koko oikeaan kylkeen alaselästä pohkeeseen. Varsinkin öisin kutina oli vaikeaa.

Ihottumaa hoidettiin voiteilla, mutta lopulta se rauhoittui omia aikojaan kesällä valossa. Psoriasikselle tyypillisesti oireiden vaikeus on vaihdellut.

Oireet hallintaan

Jutin mukaan oikean diagnoosin saamisessa helpottavaa oli, että sairauden iskiessä hän tietää, miten sairauteen voi vaikuttaa. Esimerkiksi niveloireita voi lievittää kipulääkkeillä ja jäällä.

Terveelliset elämäntavat ja liikunnallisuus ovat auttaneet Jutia oireiden hillitsemisessä.

Oireita voi myös hoitaa jo ennakkoon jonkinasteisesti. Terveelliset elämäntavat ja liikunnallisuus ovat auttaneet Jutia oireiden hillitsemisessä.

Erityisesti talvisin Jutilla on ollut iho-oireita myös päänahassa. Hiuspohjan oireita on helpottanut hiusten leikkaaminen lyhyemmäksi.

– ­Vaimo päätti leikata hiukset pois, ja se helpotti olotilaa. Tuuli tekee ihan hyvää, Juti hymyilee.

Iho-oireiden hallinnassa Juti on kokenut, että apua on ollut myös puhtaudesta ja riittävästä vedenjuonnista. Kesäisin hän viettää kuukauden Espanjassa, sillä aurinko ja valo helpottavat oireita. Auringossa hän kuitenkin on varovaisesti, jotta iho ei pala.

Sairaus on ollut nyt rauhallinen monta vuotta.

Oikean diagnoosin ja tiedon omasta sairaudesta Juti uskoo auttavan myös muita.

– Toivoisin tietenkin, ettei kenelläkään olisi mitään sairauksia, mutta jos on, niin olisi hieno tietää mikä on. Jos haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin, siihen tarvitaan tietoa.

Juti pelaa – pelaa sinäkin

Tänä vuonna Maailman psoriasispäivänä 29.10. psoriasista tekee tunnetuksi verkossa pelattava tietovisa, jonka keulakuvana Juti on. Peli julkaistaan lokakuun loppupuolella, jonka jälkeen se on pelattavissa verkossa osoitteessa psorivisa.fi.

Pelin taustalla on psoriasisjärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation IFPA:n tämän vuoden Maailman psoriasispäivän teema, eli esteiden raivaaminen psoriasista sairastavien tieltä. Esteiden raivaaminen tarkoittaa ennakkoluulojen hälventämistä sairastuneita kohtaan, tietoisuuden lisäämistä psoriasiksesta sairautena sekä oikean diagnoosin ja hyvän hoidon saatavuuden edistämistä.

Juti kannustaa kaikkia oireista kärsiviä ottamaan positiivisesti härkää sarvista. Omaa kehoaan ei saa häpeillä tai piilotella. Tietoa on saatavilla, joten sitä kannattaa hyödyntää.

Ota askel ulospäin ja soita kaverille tai ammattilaiselle.

– Jos askarruttaa tai mietityttää jokin asia, Psoriasisliitosta löytyy vinkit mihin kannattaa ottaa yhteyttä. Kannattaa rohkeasti kysyä ja selvittää asioita. Ota askel ulospäin ja soita kaverille tai ammattilaiselle. Vaimolta olen oppinut, että kun asioista puhuu, niin kyllä tää on keskimäärin helpompaa tää pullanteko.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 4/2016. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.