22.02.
2019

Anna unen tulla

Yöuni on ihmiselle kuin henkivakuutus, mutta silti unettomien määrä lisääntyy. Osa tinkii yöunesta työn tai harrastusten takia, osalla unta haittaa pitkittynyt stressi tai jokin sairaus.

Periaatteessa se on helppoa: nukumme yöllä, valvomme päivällä. Käytännössä asia on mutkikkaampi. Noin joka kolmas aikuinen kärsii tilapäisestä unettomuudesta vuosittain, ja joka kymmenes pitkäaikaisesta unettomuudesta eli unettomuushäiriöstä. Unettomuus on siis väestötasolla melko tavallista.

Uneton ei nukahda, ei pysy unessa, herää liian aikaisin aamulla tai nukkuu muuten huonosti. Tilapäinen unettomuus kestää yleensä vain muutaman päivän tai alle kuukauden ja poistuu, kun sen aiheuttava stressitekijäkin poistuu.

Vaikka ihmiset nykyisin nukkuvat puolisen tuntia vähemmän kuin 1980-luvun lopussa, keskimäärin nukumme riittävästi. Suuri osa nukkuu seitsemästä kahdeksaan tuntia yössä.

Yhteiskunnassa unihäiriöt ja niihin liittyvät terveysriskitkin ovat kuitenkin polarisoitumassa: Lyhytunisten määrä kasvaa, mutta myös paljon nukkuvien määrä on lisääntynyt. Yöunen pituuden keskiarvot eivät siis kerro koko totuutta.

Uni hoitaa aivoja

Uni hoitaa ja ravitsee aivoja. Se todellakin puhdistaa ja huoltaa kehoa ja mieltä kuin itsestään.

Krooninen univaje lisää useiden sairauksien riskiä. Keskivartalolihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet ovat yhteydessä unenpuutteeseen. Nämä kaikki tunnetaan myös psoriasiksen riskitekijöinä.

Myös liiallinen yöuni on riskitekijä. Jos jatkuvasti tarvitsee yli kymmenen tunnin yöunen, taustalla voi olla jokin sairaus, ja asia on syytä tutkia.

Suomessakin on herätty unen merkitykseen. Unesta, unihäiriöistä, uniterveydestä ja unettomuuden hoidosta puhutaan paljon.

Professori, neurologian erikoislääkäri ja tutkimusjohtaja Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta pitää asian saamaa julkisuutta hyvänä asiana. Hän on suomalaisen unitutkimuksen uranuurtaja ja kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on tarkastellut unta vuosikymmeniä.

– Ihminen tarvitsee unta voidakseen hyvin. Satunnainen unettomuus kuuluu normaaliin elämään, jossa on muutoksia, stressiä ja menetyksiä. Muutaman viikon pituinen unettomuus ei haittaa terveyttä, mutta pitkäaikainen univaje lisää monien sairauksien riskiä, Partinen toteaa.

Psoriasis – syy vai seuraus?

Pitkäaikaiseen unettomuuteen liittyy usein jokin sairaus. Psoriasista sairastavilla unettomuus on muuta väestöä yleisempää. Jopa 80 prosentilla psoriaatikoista on jonkinlainen unihäiriö.

Mutta kumpi on ensin: Laukaiseeko unettomuus psoriasiksen vai johtaako psoriasis unettomuuteen? Suoraa syy-seuraussuhdetta ei Markku Partisen mukaan tiedetä.

Stressi pahentaa sekä psoriasista että unettomuutta.

– Psoriasis on perinnöllinen sairaus ja myös siihen liittyvä unettomuus saattaa olla periytyvää. Unettomuuteen vaikuttaa toki moni muukin asia kuin ihosairaus, mutta samat tekijät, jotka pahentavat psoriasista, pahentavat myös unettomuutta.

Stressi pahentaa sekä psoriasiksen oireita että unettomuutta. Stressaantuessa tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuus kasvaa ja myös kortisolihormonin tuotanto lisääntyy, mikä edelleen vaikeuttaa nukkumista.

Hermosto alkaa käydä ylikierroksilla, ja univaje heikentää elimistön glukoosinsietoa. Tämä taas lisää insuliiniresistenssiä ja samalla ylipainon ja kohonneen verenpaineen riskiä.

Milloin lääkäriin?

Pitkittyneen unettomuuden syy on hyvä selvittää. Jos psoriasis on hyvässä hoitotasapainossa, mutta iltapäivällä väsyttää, vaikka olisi nukkunut yöllä seitsemän, kahdeksan tuntia, tai jos heräilee jatkuvasti, kannattaa mennä lääkäriin.

– Huonon yöunen taustalla voi olla kutina. Yölliset raapimiset voi selvittää ranneaktigrafialla, joka rekisteröi pienetkin yölliset ranneliikkeet. Jos kutina haittaa pahasti unta, siihen voidaan miettiä apua kutinaa lieventävästä lääkityksestä.

Psoriasispotilaiden unihäiriöt liittyvät joskus myös uniapneaan.

– Uniapneapotilailla on havaittu esiintyvän enemmän psoriasista kuin väestössä keskimäärin, mutta toisaalta psoriasista sairastavilla esiintyy keskimääräistä enemmän uniapneaa. Tutkimusten perusteella suoraa yhteyttä on kuitenkin vaikea osoittaa, koska molempiin liittyy myös ylipaino, Markku Partinen sanoo.

Partinen korostaa huolellista unettomuuden syyn selvittämistä. Uniapnea voi selittää unettomuutta esimerkiksi vaihdevuosissa, mutta valtaosalla potilaista syy löytyy muualta. Siksi ei aina tarvita ensimmäiseksi uniapnearekisteröintiä.

Lievä uniapnea korjaantuu usein niinkin, että muuttaa elintapojaan ja välttää selällä nukkumista. Vaikeassa uniapneassa käytetään kuitenkin usein nenän kautta annettavaa ylipainehappihengityslaitehoitoa (CPAP). Silloinkin muun muassa painonhallinta on ensisijaisen tärkeää.

Levottomat jalat

Psoriaatikon yöunta voivat häiritä myös epämääräiset kivun ja kutinan tuntemukset eli niin sanottu levottomat jalat -oireyhtymä. Melatoniinihormonin määrä lisääntyy illalla. Tämä vaikuttaa ihmisen sisäistä kelloa säätelevään dopamiinijärjestelmään siten, että dopamiinihormonitaso laskee. Tämä voi lisätä alttiutta levottomiin jalkoihin.

– Näillä potilailla psoriasis itsessään ei aiheuta kutinaa, mutta levottomat jalat -oireyhtymä alkaa kutittaa. Näihin oireisiin on olemassa hyviä hoitoja, jotka auttavat kokonaistilanteeseen. Oireyhtymä on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä, ja siihen liittyy usein liian matala veren ferritiinipitoisuus.

Keho ja mieli tasapainoon

Pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa parhaat tulokset saavutetaan kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä, ja lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Unilääkkeiden tiedetään pidentävän, mutta myös keventävän yöunta. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet vähentävät elimistölle tärkeiden syvän unen ja REM-unen määrää. Ne lisäävät myös muistisairauden riskiä.

Kaikkein tärkeintä on mennä ajoissa nukkumaan.

Tilapäistä unettomuutta ratkotaan ensisijaisesti lääkkeettömällä hoidolla.

– Käypä hoito -suosituksessa uni, liikunta ja ravitsemus otetaan huomioon tasavertaisesti. Vanha sanonta terveestä sielusta terveessä ruumiissa pitää tutkimustenkin mukaan erittäin hyvin paikkansa, Markku Partinen tiivistää.

Partinen oli Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtajana mukana sosiaali- ja terveysministeriön Uneton Suomessa -kärkihankkeessa suunnittelemassa koulutuspakettia terveydenhuollon ammattilaisille.

– Unettomuus on monien kansansairauksien riskitekijä ja terveydenhuollossa siihen pitäisi puuttua potilasta ymmärtäen ja kuunnellen. Tieto on hyvä lääke. Sen lisäksi monia auttavat erilaiset rentoutumisharjoitukset, meditaatio, taiji ja pilates eli liikuntamuodot, jotka edistävät kehon ja mielen yhteishallintaa.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin mennä ajoissa nukkumaan. Vaikka olisi iltatyyppiä, nukkumaan kannattaa mennä ennen puoltayötä. Silloin ehtii saada terveyden kannalta tärkeintä alkuyön syvää unta.

Partisen mukaan syvä uni, eli niin sanottu N3-uni, on aivojen pesukone. Se puhdistaa, mutta myös lisää energiaa.

– Jos nukkuu jatkuvasti vain viisi tuntia yössä, sen vaikutus aivoihin ja hyvinvointiin on sama, kuin että pesisi vaatteet puolen tunnin ohjelmalla vuoden ajan. Tuloksena on tahmainen ajattelu ja väsynyt liike, Partinen kiteyttää.

Teksti on julkaistu Ihonaika-lehden numerossa 1/2019. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.

 

Hyvän unen ABC

  • Noudata säännöllistä rytmiä työssä, ruokailussa ja harrastuksissa. Rauhallinen, pieni iltakävely voi auttaa unen saannissa.
  • Vältä raskaita aterioita ja paljon nopeita hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Kevyt lounas, jossa on hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja proteiineja vähentää päiväväsymystä. Hyviä ovat mm. salaatit, juurekset, kokojyvätuotteet, marjat ja hedelmät. Öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja siksi lounaalla olisi hyvä nauttia myös rypsi- tai oliiviöljyä.
  • Käytä vain kohtuudella kofeiinipitoisia tuotteita ja alkoholia. Kahvin nauttiminen eri aikoina virkistää ihmisiä eri tavoin. Joidenkin pitää lopettaa kahvittelu viimeistään klo 15 mennessä, jotkut voivat nauttia kupposen juuri ennen vuoteeseen menoa.
  • Huolipäiväkirja auttaa pääsemään irti stressin aiheuttajista ennen nukkumaanmenoa.

 

Oletko aamu- vai iltaihminen?

Jokaisella on oma luonnollinen vuorokausirytmi, joka määräytyy osittain perinnöllisesti. Tätä rytmiä kutsutaan kronotyypiksi.

Aamuvirkku herää luonnostaan aikaisin aamulla virkeänä. Vauvat kuuluvat tähän ryh-mään. Iltatyyppi taas on virkeä illalla ja nukkuisi aamukymmeneen.

Päivävirkku on siltä väliltä.

Teini-ikään tullessa vuorokausirytmit viivästyvät kaikilla pari tuntia. Aikuisella vuorokausi-rytmi pysyy samanlaisena kuin varhaisessa nuoruudessa ja ikääntyessä aamuvirkkuisuus lisääntyy.