Siirry sisältöön

Työelämä ja opiskelu

Psoriasis ei ole este opiskelulle tai työnteolle. Sairastavan työntekoa voidaan tukea monenlaisilla toimilla.

Avokonttori, jossa on paljon työpisteitä ja ihmisiä.
Avokonttori, jossa on paljon työpisteitä ja ihmisiä.

Psoriasis ja työelämä

Suomessa yli puolella työikäisistä ihmisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Noin kolmannes kokee, että sairaus tai vamma vaikeuttaa työntekoa tai työllistymistä. Siitä huolimatta moni haluaa pysyä työelämässä. Psoriasiksen hyvällä hoidolla tämä on yhä useammalle mahdollista.

Psoriasisliiton selvityksen mukaan noin puolet psoriasista sairastavista kertoi kohdanneensa haasteita psoriasiksen ja työelämän yhteensovittamisessa. Haasteita voivat olla esimerkiksi sairauden aiheuttama väsymys, työstä aiheutuva stressi sekä näkyvien iho-oireiden aiheuttama häpeä. Joissain töissä kuormitusta voivat aiheuttaa myös jatkuva käsien pesu tai fyysisesti raskaat työtehtävät.

Jos psoriasista ei tunneta työpaikalla, sen vaikutuksia työntekoon ei välttämättä ymmärretä. Tukea ja apua työelämään on tarjolla, joten psoriasiksen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Tukea työpaikalta

Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on työpaikalle arvokas asia. On täysin kohtuullista odottaa, että työnantaja tukee työntekijöidensä jaksamista ja huolehtii työturvallisuudesta.

Työkyky ja työterveyshuolto

Työkyky on monen asian summa ja liittyy aina tehtävään työhön. Heikentynyt terveydentila ei aina tarkoita, että työkyky olisi huonontunut. Työkykyyn vaikuttavat yksilölliset tekijät, kuten elämäntavat ja terveydentila, mutta vähintään yhtä paljon työpaikkaan, työtehtäviin ja työyhteisöön liittyvät seikat. Näin ollen työkyvystä huolehtiminen on aina myös työnantajan asia. Lue lisää työkyvystä Työterveyslaitoksen sivuilta.

Työkyvyn asiantuntija on työterveyshuolto. Työnantajan tulee järjestää ja maksaa työterveyshuolto työntekijöilleen. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvityksen, työkyvyn tukemisen sekä työhön liittyvien sairauksien tai oireiden selvittelyn.

Näiden lisäksi monilla työpaikoilla on kattavampia työterveyssopimuksia ja vakuutuksia henkilöstölle. Selvitä oman työpaikkasi tilanne työnantajaltasi.

Työterveyden puoleen kannattaa kääntyä, jos on huolestunut omasta työkyvystään ja työssä jaksamisesta. Työnantaja voi myös ohjata työntekijän työterveyteen työkyvyn arviointia varten. Työterveyden asiantuntijan kanssa voidaan kartoittaa työn vaatimuksia, työympäristöä sekä työntekijän voimavaroja. Näiden pohjalta on mahdollista suunnitella esimerkiksi työn muokkauksia tai muita toimenpiteitä.

Työterveysneuvottelu voidaan järjestää, jos tilanne sitä vaatii, esimerkiksi sairauspoissaolon jälkeen. Työterveysneuvottelussa ovat mukana työterveyden edustajat, työnantajan edustaja sekä työntekijä ja tarvittaessa tämän tukihenkilö. Aloitteen työterveysneuvotteluun voi tehdä kuka tahansa edellä mainituista, mutta neuvottelun syy on aina tuotava selkeästi esiin.

Neuvottelussa käytyjä keskusteluja koskee salassapitovelvollisuus. Sekä työnantajan että työntekijän on hyvä valmistautua neuvotteluun etukäteen. Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta.

Pitääkö psoriasiksesta kertoa työpaikalla?

Terveydentila ja kaikki sitä koskeva tieto ovat jokaisen yksityisasioita. Terveydentilasta ei saa kysyä työpaikalla tai työhaastattelussa. Jokaisen psoriasista sairastavan on hyvä harkita itse, haluaako ottaa psoriasiksen ja sen oireet puheeksi työpaikalla.

Varhainen puheeksiottaminen voi auttaa saamaan tarvittavaa tukea työpaikalla. Vinkkejä vaikean asian puheeksiottamiseen löydät esimerkiksi Paikka auki -ohjelman verkkosivuilta.

Jos työkyky heikkenee oleellisesti, tilannetta voidaan selvittää työterveyshuollon kanssa. Työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioon. Tämän voi tehdä, jos on perusteltu syy olettaa, että työkyky on heikentynyt.

Työterveyshuollon asiantuntija tekee arvion työkyvystä. Vaikka työkyky olisi heikentynyt, sairauden takia ei voi irtisanoa ennen kuin on selvitetty mahdollisuudet työn mukautuksiin. Lue lisää Työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.

Työn mukautukset ja työpaikan tukitoimet

Psoriasista sairastavan jaksamista ja hyvinvointia voidaan tukea työpaikalla monin tavoin. Jos psoriasiksen oireet aiheuttavat haasteita työelämässä, kannattaa tarkastella mahdollisuutta työn mukautuksiin.

Työn mukautuksia ja muokkauksia voidaan tehdä koko työpaikalle tai yksilöllisten tarpeiden mukaan. Se, minkälaiset mukautukset voivat tulla kyseeseen, riippuu sekä työntekijästä, työympäristöstä että tehtävästä työstä.

Työn muokkauksia ja mukautuksia voivat olla esimerkiksi:

  • Neuvonta ja ohjaus: työnkuvan, työn tavoitteiden ja työskentelytapojen selkeyttäminen
  • Koulutuksen tarjoaminen: osaamisen päivittäminen ja uusien taitojen opettelu
  • Työtehtävien uudelleenjärjestely
  • Työtä tukevien apuvälineiden hankkiminen
  • Työaikaan liittyvät joustot kuten liukuva tai lyhennetty työaika
  • Etätyö

Työn mukautuksia voidaan tehdä kaikissa työuran vaiheissa. Parhaassa tapauksessa mukautuksilla tuetaan työssä jaksamista ja ennaltaehkäistään sairauspoissaoloja. Mahdollisuudet työn mukautuksiin kannattaa siksi ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskusteluihin kannattaa kutsua myös työterveyshuollon edustaja.

On hyvä huomata, että työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea esimerkiksi apuvälineiden hankkimista tai työympäristön muokkaamista varten. Lue lisää Työmarkkinatorista.

Erilaisista apuvälineistä voi olla hyötyä työkyvyn tukemisessa. Esimerkkejä apuvälineistä ovat esimerkiksi lukemista ja kuulemista helpottavat laitteet tai liikkumista helpottavat välineet. Lue lisää apuvälineistä.

Kuntoutus tukee työkykyä

Kuntoutuksella on mahdollista palauttaa heikentynyt työkyky. Kuntoutukseen voi hakeutua, kun työkyky on uhattuna tai alentunut.

Kuntoutus on laaja kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin. Sitä järjestävät useat tahot, kuten hyvinvointialueet, Kela, työeläkeyhtiöt sekä vakuutuslaitokset. Kuntoutukseen on mahdollista saada myös taloudellista tukea. Lue lisää kuntoutuksesta.

Kun työkyky heikkenee

Jos työkyky on heikentynyt psoriasiksen vuoksi, ota ensin yhteyttä työterveyshuoltoon. Jotta työkyky voidaan turvata, tilanne voi vaatia sairauspoissaoloa. Psoriasiksesta aiheutuvia sairauspoissaoloja ei tarvitse vältellä tai hävetä.

Sairauspoissaolon aikana voidaan tarvittaessa järjestää työterveysneuvotteluja. Sen aikana voi myös hakeutua kuntoutukseen. Sairauspoissaolon ajalle voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa.

Töihin paluu psoriasiksen aiheuttaman sairauspoissaolon jälkeen tulee suunnitella huolellisesti yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Paluuta voidaan helpottaa erilaisin järjestelyin, kuten työn muokkaamisella, työkokeilulla tai osa-aikaisuudella.

Osa-aikaisena työskentelemiseen voi hakea Kelasta osasairauspäivärahaa, jota voidaan maksaa 150 arkipäivän ajan. Osasairauspäivärahaa voi hakea, jos on ennen sairauspoissaoloa ollut kokoaikaisessa työsuhteessa tai päätoiminen yrittäjä.

Entä jos työkyky ei palaudu?

Jos työkyky ei palaudu esimerkiksi sairauspoissaolon tai osa-aikaisen työn aikana, tilanteen selvittelyä jatketaan. Jos osa-aikainen työnteko on mahdollista, puhutaan osatyökykyisyydestä tai täsmätyökyvystä. Lue lisää osatyökykyisyydestä Työmarkkinatorin sivuilta.

Jos työkyky on heikentynyt merkittävästi, eikä osa-aikainen työskentelykään ole mahdollista, voidaan selvittää mahdollisuus kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Lue lisää Kelan sivuilta.

Mistä apua?

Jos kuulut johonkin ammattiliittoon, tarkista liittosi neuvontapalvelut. Jos et ole ammattiliiton jäsen, voit kysyä neuvoa Työsuojeluhallinnon neuvonnasta. Lisätietoja Työsuojelu.fi-sivustolla.

Muista myös vertaistuki ja Psoriasisliiton palvelut, kuten Psorilinja sekä Voimaa psorista -kurssit, joista saat hyödyllistä tietoa ja kohtaat muita samassa tilanteessa olevia. Älä jää yksin!

Psoriasis ja opiskelu

Psoriasis ei yleensä vaikuta opiskeluun ja ammatinvalintaan. Lähtökohtaisesti ihmisen terveydentila tai toimintakyky ei saa olla este opiskelulle. Joskus oireet tai niiden esiintymispaikka saattavat kuitenkin vaikuttaa urasuunnitelmiin.

Joissakin tutkinnoissa on erikseen määriteltyjä, opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä vaatimuksia. Näitä kutsutaan SORA-tutkinnoiksi.

SORA-alan opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi kykene suoriutumaan opintoihin ja työharjoitteluun liittyvistä käytännön tehtävistä, jos SORA-tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät. Esimerkiksi monet sosiaali- ja terveysalan tutkinnot ovat SORA-tutkintoja. Lue lisää SORA-tutkinnoista.

Kun ihminen hakee opiskelupaikkaa SORA-alalta, hänen terveydentilaansa voidaan selvittää tai opiskelupaikka voidaan peruuttaa opintojen aikana.

Etenkin opiskelupaikan peruutus on aina ehdottoman viimesijainen toimenpide. Ennen kuin opiskelijaksi ottaminen hylätään tai opiskelupaikka perutaan, on selvitettävä, voidaanko opiskelun esteet poistaa kohtuullisin toimenpitein. Opiskeluoikeutta ei voi koskaan ottaa pois ilman painavia perusteita. Opiskelijaa tai alaikäisen huoltajaa on aina kuultava ennen päätöksentekoa.

Jos päädyt psoriasiksen vuoksi SORA-menettelyyn opintojesi aikana, kannattaa pyytää tukea tilanteen selvittämiseen. Korkeakouluissa on opiskelija- ja ylioppilaskuntia, jotka auttavat ja neuvovat opiskelijoita erilaisissa opiskeluelämän haasteissa.

Mukautukset ja yksilölliset opiskelujärjestelyt

Opiskelussa ja koetilanteissa voi pyytää mukautuksia ja erityisjärjestelyjä, jos terveydentilasi sitä edellyttää. Jos koet, että tarvitset tukea tai muokkauksia opintoihin, ota ensin selvää oman oppilaitoksesi opiskelijahyvinvoinnin palveluista. Näihin kuuluu esimerkiksi opinto-ohjaajan, opintopsykologin tai koulukuraattorin vastaanottoja.

Usein oppilaitoksessa on yhteyshenkilö yksilöllisten opiskelujärjestelyjen suunnittelua varten. Opiskelujärjestelyt voivat koskea muun muassa opiskeluaikataulujen joustavuutta, lisäajan myöntämistä tenttien tekemiseen tai apuvälineiden käyttöä koetilanteissa.

Opiskeluterveydenhuolto

Kaikki tutkintoon tähtäävät opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä. Toisen asteen opiskeluterveydenhuollosta vastaavat hyvinvointialueet. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden osalta opiskeluterveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, erilaiset tutkimukset ja terveystarkastukset, opiskelukyvyn tukeminen ja opiskeluympäristön terveellisyyden edistäminen.

Palveluihin sisältyy myös opiskelijan erityisen tuen tarpeiden kartoittaminen. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet ja niiden vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn voivat aiheuttaa tällaisen tarpeen. Ole siis rohkeasti yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon oman tilanteesi kartoittamiseksi. Lue lisää erityisen tuen palveluista ja toimenpiteistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.