Heti alkuun ehdotus: lopetetaan puhe kehon terveydestä ja mielen terveydestä ja aletaan käyttää sanaa terveys.

Tuskin kovin moni kieltää, etteivätkö keho ja mieli olisi yhteydessä toisiinsa. Joskus on myös ihan järkevää hoitaa vain joko kehoa tai mieltä: laitetaan stressin aiheuttamaan ihottumaan aluksi vain voidetta. Ja jos voide tepsii, stressi pienenee ainakin ihottuman osalta, ja kenties kokonaiskuormakin kevenee.

Itse en kuitenkaan näe, että mieli ja keho olisivat erotettavissa toisistaan tässä mielessä. Vaikka oireilut ja sairaudet voidaankin jaotella kehoon ja mieleen, ihminen on aina kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, aina.

Ihminen on aina kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, aina.

En tiedä, voidaanko syöpää parantaa myönteisellä ajattelulla, mutta potilaan hoitamisessa sellainen lienee tärkeää.

Traumaa hoidetaan mielenterveyden ongelmana, koska se ei ole näkyvä haava, mutta trauma asuu purkamattomana energiana kehossa. Silloinhan se on yhtä lailla kehon terveyden ongelma, terveysongelma.

Muualla elämässä me myönnämme teoillamme kehon ja mielen yhteyden jatkuvasti. Kun rentoudutaan, silloinhan usein vaikutetaan kehoon: saunotaan, otetaan hieronta, hengitetään tai urheillaan. Vaikutetaan kehon kautta siihen, miltä tuntuu. Ja kun tuntuu hyvältä, on hyvä mieli.

Muualla elämässä me myönnämme teoillamme kehon ja mielen yhteyden jatkuvasti.

Tai vastaavasti harhautetaan tarkoituksella mieltä pois työn tai murheiden parista siten, että katsotaan elokuva tai luetaan kirja.

Mielen harhauttaminen ja uusien ajatusten syöttäminen päähän parantaa oloa. Ja kun mieli virkistyy, kenties joku raajakin siinä rentoutuu tai saa uutta energiaa.

Elämässä tuppaa käymään niin, että tietyt perusviisaudet laimentuvat tai unohtuvat, kunnes niitä aletaan myydä meille takaisin uusilla nimillä.

Nykyään on olemassa ääriliikkeitä, jotka vavisuttavat tavallisia tohtorissa kävijöitä, kuten lääkäreitä, jotka hoitavat holistisesti. Se tarkoittaa sitä, että ne ottavat ihottuman lisäksi käsittelyyn sen stressin ja saavat kenties selville ongelmien juurisyyn.

Minä olen kehittänyt hyvän terveyden holistisen jakkaramallin, jonka annan ilmaiseksi käyttöön: jakkara seisoo sitä tukevammin, mitä useampia jalkoja siinä on. Viisi jalkaa on ihanteellinen määrä, neljä on oikein hyvä ja kolmellakin pärjää.

Jakkara seisoo sitä tukevammin, mitä useampia jalkoja siinä on.

Yksi jalka ystävyydelle, toinen työlle, kolmas perheelle tai parisuhteelle. Neljäs jalka voi vastata kysymykseen, kuka minä olen ja mitä tarvitsen.

Viides koipi vaikkapa taiteelle tai urheilulle, tai mikä nyt lieneekään tärkeää elämässäsi.

Jalkojen määrä ja sisältö vaihtelevat ja menevät lomittain. Perheen tai parisuhteen puuttuessa ystävät vahvistavat omaa jalkaansa ja kyhäävät vaikkapa pitsalaatikoista hätäavuksi yhden jalan, jotta olo ei olisi liian kiikkerää.

Kahdella jalalla eläminen varmasti onnistuu väliaikaisesti, ja joskus tarkoituksella antaudutaan yhden jalan varassa heilumiseen. Henkisen erämaavaelluksen tarkoitus on kai pyrkiä kohti uusia ja parempia jakkaran jalkoja. Niistä koostuu terveys. Sen vastakohta on huono terveys, sairaus.

Teemu Vesterinen on stand up -koomikko, tuottaja ja käsikirjoittaja.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 4/2023. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.