Annika Damström: PPP turhauttaa, muttei uhkaa henkeä

PPP turhauttaa, muttei uhkaa henkeä

Kun Ylen toimittaja Annika Damström, 52, asettuu kuvattavaksi Helsingin Vanhaan Kirkkopuistoon, ei mene kuin pari minuuttia ennen ensimmäistä katsojapalautetta. Ohikulkeva nainen kehuu Damströmin työtä ja hyviä kysymyksiä Ylen A-studiossa, jota hän on juontanut kymmenen vuoden ajan.

Kuvauksen syynä ei kuitenkaan tällä kertaa ole Damströmin työ vaan palmoplantaarinen pustuloosi eli PPP, jota hän sairastaa. Sairaus alkoi oireilla loppuvuodesta 2023, jolloin Damström huomasi jalkapohjissaan pieniä punaisia pisteitä.

– Otin niistä saman tien kuvan ja lähetin työterveyden digiklinikalle. Työterveyslääkäri tiesi heti, mistä on kyse, mistä olin aika vaikuttunut, Damström kertoo.

– Lääkäri kysyi melkein heti, tupakoinko. Vähän närkästyinkin siitä, mutta aika pian tajusin, miksi tupakka tuli heti alussa puheeksi.

Pian Damström muisti, että hänellä oli ollut samantyyppistä oireilua käsissä jo vuosia aiemmin, mutta silloin se oli mennyt itsestään ohi. Tällä kertaa näin ei käynyt: oireet pahenivat alun jälkeen nopeasti ja laajenivat jalkapohjista kämmeniin.

Sen jälkeen Damströmin PPP ei juuri ole hellittänyt – kun iho on kuoriutunut pois, suvantovaihetta saattaa kestää muutamia päiviä, mutta pian oireet alkavat jälleen alusta.

Lääkäri kysyi melkein heti, tupakoinko. Vähän närkästyinkin siitä, mutta aika pian tajusin, miksi tupakka tuli puheeksi.

Damström on käyttänyt PPP:n hoitoon kortisonivoiteita ja salva-PUVA-hoitoa, jossa yhdistetään voide ja PUVA-valohoito. PUVA-hoidosta ei ollut mainittavaa hyötyä, ja nyt Damströmin kohdalla selvitellään sopivaa lääkehoitoa. Reumasairautensa vuoksi hänellä on ollut käytössä myös biologinen lääke, joka ei kuitenkaan auttanut PPP:n oireisiin.

Damström sairastaa PPP:n lisäksi ihopsoriasista, joka puhkesi joitain kuukausia PPP:n jälkeen.

– Huomasin keväällä, että ihossani oli pieniä, punertavia ja karheita läiskiä. Olin muutenkin menossa ihotautilääkärille, ja hän totesi samalla psoriasiksen.

Psoriasis ei vaikuta Damströmin arkeen käytännössä ollenkaan, sillä oireet ovat pysyneet lievinä eikä niitä huomaa kuin silmämääräisesti. PPP:n kanssa asia on toisin. Damström kuvaa, että sairauden aiheuttamasta haitasta vähintään puolet on henkistä.

– Jatkuva hoitaminen on uuvuttavaa. Arki tuntuu välillä yhdeltä hoitotoimenpiteiden listalta, ja joskus on vaikea nähdä kaiken rasvaamisen pointtia, kun en huomaa oireissa mitään helpotusta.

– Olen aina tykännyt pitää jaloistani hyvää huolta, ja sekin ärsyttää, kun jalat eivät ole enää siinä kunnossa, missä haluaisin niiden olevan.

Korkokengistä tennareihin

Päivittäisen omahoidon lisäksi arkeen pitää sovittaa käyntejä eri terveydenhuollon yksiköissä. PPP:n ja reumasairauden vuoksi Damströmillä on hoitosuhde sekä iho- että reumasairauksien poliklinikalle. Oman mausteensa soppaan tuo nivelrikko.

– Viime vuosina on tuntunut siltä, että melkein joka viikko pitää käydä jonkin asian vuoksi lääkärissä ja selvitellä, mihin menen seuraavaksi. Olisi ihanaa joskus saada kaikki minua hoitavat lääkärit koolle samaan paikkaan.

Damström osaa silti olla kiitollinen julkisesta erikoissairaanhoidosta: hän tietää, ettei sinne aina ole helppo päästä.

– Kun kävin keväällä useamman kerran viikossa sairaalassa PUVA-hoidossa, tuntui hyvältä, kun aina oli tuttuja ammattilaisia vastassa.

Damström kuvaa, että PPP:n aiheuttamasta haitasta vähintään puolet on henkistä.

Vaikka PPP:n hoitoon kuluu aikaa päivittäin, Damström ei koe sen vaikuttaneen suuremmin elämäänsä. Päältäpäin sairautta ei yleensä huomaa.

– Jos jalkapohjat ovat tosi huonossa kunnossa, se saattaa vähän vaikuttaa kävelyyn. Moneen asiaan kyllä myös tottuu – siihenkin, että käsien ja jalkojen iho tuntuu koko ajan vähän huonolta.

Eniten sairaus näkyy Damströmin kenkävalinnoissa. Ensimmäisenä kesänä PPP:n kanssa sandaalit vaihtuivat tennareihin. Myös Ylen A-studion lähetyksissä Damströmin voi nähdä yhä useammin tennarit jalassa, vaikka aiemmin hänet tunnettiin korkokengistään.

– Aiemmin minulla oli tapana ennen lähetystä laittaa korkkarit paljaaseen jalkaan ja kävellä studioon. Siitä tuli kivaa pientä nostetta omaan oloon, Damström kertoo.

– Voisin periaatteessa käyttää korkokenkiä nytkin, mutta kun omat jalat eivät tunnu kivoilta, kengistäkään ei saa enää samanlaista hyvää fiilistä. Toisaalta olen ehkä laiskistunutkin tässä.

Työ tuo adrenaliinia, ei stressiä

Annika Damström aloitti aikanaan Ylellä ulkomaantoimittajana, koska oli nuoresta asti kiinnostunut kansainvälisistä suhteista. Työelämä vei hänet vuosien varrella moniin muihinkin tehtäviin kuten uutispäälliköksi ja Aamu-tv:n juontajaksi. A-studiota Damström on tehnyt jo kymmenen vuotta.

Damströmin mukaan mielenkiintoisinta hänen työssään on kotimaan politiikan seuraaminen.

– Työyhteisössä politiikasta on hauskaa puhua ja spekuloidakin, koska kollegoina on ihmisiä, jotka seuraavat asioita tarkkaan ja tietävät niistä todella paljon. Vapaa-ajalla en juurikaan jaksa lähteä mukaan politiikkakeskusteluihin.

Työpäivät jakautuvat kahteen kategoriaan: valmistelupäivät ovat normaalia päivätyötä, lähetyspäivät taas kestävät aamusta iltaan ja päättyvät iltakymmenen jälkeen, kun suora lähetys on ohi. Työssään Damström nauttii erityisesti yllättävistä uutistilanteista ja isoista tapahtumista kuten vaaleista.

Työ tuo myös haastetta: kun lähetyksen aihe on poliittisesti kuuma ja keskustelijoita on sekä hallituksesta että oppositiosta, juontajan pitää olla tasapuolinen ja samalla tietää itse paljon aiheesta, jotta molempia osapuolia voi tarvittaessa haastaa.

– Livetilanteissa tulee silti eteen asioita, joita ei voi toimittajana etukäteen tietää. Silloin kysyn suoraan, mistä on kyse, enkä yritä esittää viisaampaa kuin olen.

Damströmin työ voi vaikuttaa monen silmissä stressaavalta. Suorissa lähetyksissä käydään ajoittain kiivaitakin väittelyitä, ja lähetyksen aihe saattaa vaihtua päivän aikana lennosta. Damström ei kuitenkaan koe työstressin vaikuttavan PPP:hen, vaan tuovan ennemminkin adrenaliinia.

– Muun elämän stressi on asia erikseen. Olen aina ollut aika herkkä reagoimaan kehollani eri asioihin.

Damströmin henkireikä on liikunta eri muodoissaan. Rakkaita lajeja ovat muun muassa kuntosalilla treenaus, kehonpainoharjoittelu ja pilates, joita Damström vuorottelee päivän kunnon mukaan. Parhaiten stressiä purkaa sellainen liikunta, johon pitää keskittyä.

– Kun saa hien pintaan ja endorfiinit liikkeelle, lopputulos jää aina plussan puolelle.

Valittamisen tasapaino

Kun Damströmillä todettiin PPP, sairauden nimi ei sanonut hänelle mitään. Googlauksen jälkeen heti ensimmäisenä vastaan tuli tieto, että kyseessä on vaikeahoitoinen sairaus.

– Ei sitä silti heti tajunnut, kuinka paljon hoitoon menee aikaa. Joskus hoitaminen kuormittaa enemmän, ja välillä PPP kulkee enemmänkin vain mukana.

Tästä huolimatta Damström haluaa pistää PPP:n oikeaan mittakaavaan. Vaikka sairaus on hänen mukaansa pirullinen ja monella tavalla kuluttava, se ei uhkaa henkeä.

– Ajattelen, että jos tämä on se, mikä minun kohtalokseni tuli, asiat voisivat olla huonomminkin.

Ajattelen, että jos tämä on se, mikä minun kohtalokseni tuli, asiat voisivat olla huonomminkin.

Damström on huomannut, että PPP:n aiheuttamaa kuormitusta on vaikeaa selittää omalle puolisolle – varsinkin, kun toinen on terve kuin pukki ja näkee Damströmin sairaudesta ulospäin vain sen, että iho hieman kuoriutuu.

– Joskus melkein hävettää kuormittaa toista valittamalla, kun itsellä tuntuu olevan koko ajan jotain vaivaa ja toisella ei mitään, Damström sanoo.

– Tasapainoa valittamisen kanssa on välillä vaikea löytää. Tietysti puolisolle ja läheisille pitää voida kertoa, miten voin, mutten haluaisi antaa sellaista kuvaa, että elämä on pelkkää sairauksien hoitamista.

Kun Damström on kertonut julkisesti sairauksistaan, hän on saanut ystävällistä palautetta ja vinkkejäkin. Hän näkee avoimuudessa vain hyviä puolia.

– Minulle nämä eivät koskaan ole olleet sellaisia asioita, joista en voisi puhua. Ja jos joku muu saa tästä vertaistukea, siitä on vain hyötyä.

Liikaa Damström ei silti halua uppoutua PPP:hen tai määritellä itseään sen kautta.

– Olen aika helposti koukuttuva luonne, joten minulle on tervettäkin, etten perehdy kovin paljoa vaikka muiden sairastavien kokemuksiin.

Tasapainoa valittamisen kanssa on välillä vaikea löytää.

Tulevaisuudelta Damström toivoo terveempää ja vaivattomampaa elämää. Hän kaipaa muun muassa juoksuharrastustaan, jota polvet eivät tällä hetkellä kestä. Elintapojen suhteen Damström on jo tehnyt kaiken voitavan, joten edessä saattaa olla tekonivelleikkaus.

Damström toivoo, että muutkaan sairastavat eivät anna PPP:n rajoittaa elämäänsä tai ohjata valintojaan.

– Välillä kannattaa tietoisesti keskittyä johonkin muuhun. Ja kun sairaus painaa pahasti päälle, ota hetki itsellesi, hengitä ja koeta asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, hän vinkkaa.

Joskus pienetkin asiat voivat helpottaa oloa. Kun Damströmin kaikki sukat tuntuivat menevän voiteiden takia pilalle, hän päätti sen tarkoittavan, että on vain alettava ostaa enemmän sukkia.

– Jos saan puhtaista sukista mielihyvää ja pystyn ostamaan niitä kaupasta lisää, niin sallin sen itselleni. Tällaisten asioiden kanssa ei tarvitse jäädä kärvistelemään.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 1/2025. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.