Diabetesriskiä voi madaltaa
Psoriasis lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, joka on yleisimpiä kansantautejamme. Diabetes taas altistaa muille ikäville seurauksille kuten sydänsairauksille. Miten katkaista uhkaava kierre?
Teksti: Helinä Kujala
Kuvat: Freepik
Diabetesriskiä voi madaltaa
Diabetes on salakavala sairaus: se hiipii vähitellen ja voi pysyä pitkään oireettomana. Suomessa sitä sairastaa noin 14 prosenttia miehistä ja 11 prosenttia naisista – joko tietäen tai tietämättään. Valtaosalla heistä on tyypin 2 diabetes, joka kuuluu myös psoriasiksen liitännäissairauksiin.
Diabeteksessa veren sokeripitoisuus on pitkäaikaisesti suurentunut. Psoriasista sairastavan kohonnut diabetesriski liittyy kehon inflammaatioon eli matala-asteiseen krooniseen tulehdustilaan.
– Inflammaatio vähentää insuliinin vaikutusta elimistössä eli nostaa insuliiniresistenssiä. Tyypin 2 diabeteksessa taas on kyse nimenomaan insuliiniresistenssistä eli kudosten kyky hyödyntää insuliinia on heikentynyt, kertoo asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Diabetesliitosta.
Alttius sairastua diabetekseen kasvaa, jos tautia on lähisuvussa, sillä sairaus on vahvasti periytyvä.
Insuliiniresistenssi liittyy keskeisesti metaboliseen oireyhtymään eli sydänsairauksien vaaratekijöiden kasaumaan. Oireyhtymän muita piirteitä ovat vyötärölihavuus, verenpaineen ja veren rasva-arvojen kohoaminen sekä hyvän HDL-kolesterolin alentuminen.
Alttius sairastua diabetekseen kasvaa, jos tautia on lähisuvussa, sillä sairaus on vahvasti periytyvä. Silloin lieväkin ylipaino lisää merkittävästi sairastumisen todennäköisyyttä.
Riskit voivat kasautua
Mitä vaikeampi psoriasiksen aiheuttama tulehdustila kehossa on, sitä suurempi on paitsi diabeteksen myös sydän- ja verisuonisairauksien riski. Tästäkin syystä psoriasista on tärkeää hoitaa tehokkaasti.
Etenkin silloin, jos samalla henkilöllä on useita riskitekijöitä, on syytä selvittää, onko sokeriaineenvaihdunta häiriintynyt. Diabetes todetaan laboratoriokokeissa veren sokeriarvojen mittauksilla.
Jos samalla henkilöllä on useita riskitekijöitä, on syytä selvittää, onko sokeriaineenvaihdunta häiriintynyt.
– Jos odotetaan siihen asti, että tulee voimakkaita oireita, sairaus on voinut olla olemassa jo useita vuosia, Elina Pimiä sanoo.
Diabeteksen oireita ovat janon tunne, lisääntynyt virtsaamisen tarve, väsymys ja laihtuminen. Niiden ilmaantuessa on mentävä viiveettä lääkärin tai hoitajan pakeille. Samat oireet ovat myös tyypin 1 diabeteksessa, jossa insuliinin tuotanto hiipuu.
Pimiä huomauttaa, että tyypin 1 diabetes voi puhjeta missä iässä vain, vaikka yleisimmin siihen sairastutaan lapsena tai nuorena. Psoriasiksen ei tiedetä lisäävän riskiä saada tämä diabeteksen muoto.
Jos odotetaan siihen asti, että tulee voimakkaita oireita, sairaus on voinut olla olemassa jo useita vuosia.
Tyypin 2 diabeteksen todennäköisyys kasvaa iän myötä.
– Usein keski-iässä kertyy painoa etenkin vyötärön seudulle ja samalla sisäelimiin ja kudoksiin. Maksan ja kudoksen rasvoittuminen liittyy voimakkaasti diabetesriskiin.
Elintavoilla on merkitystä
Diabeteksen hoidossa päästään usein pitkälle jo elintapamuutoksilla: liikunnan lisäämisellä, terveellisellä ruokavaliolla, tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön välttämisellä.
Samat konstit auttavat sekä ehkäisemään diabetesta että saavuttamaan hyvän hoitotasapainon, jos tauti on jo puhjennut.
– Pelkästään liikunnan avulla on hankalaa pudottaa painoa, mutta liikunta parantaa painosta riippumatta insuliiniherkkyyttä. Tämä taas vaikuttaa myönteisesti diabetekseen. Psoriasista sairastavalla liikunta myös rauhoittaa kehon tulehdustilaa, Elina Pimiä sanoo.
Pelkästään liikunnan avulla on hankalaa pudottaa painoa, mutta liikunta parantaa painosta riippumatta insuliiniherkkyyttä.
Terveellisessä ruokavaliossa painottuvat kasvikset, marjat, täysjyvä sekä hyvät rasvat ja proteiininlähteet. Runsasta sokerin, kovan rasvan, suolan ja nopeiden hiilihydraattien käyttöä vältetään. Säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään olon kylläisenä ja sokeriaineenvaihdunnan tasaisena.
Tupakointi altistaa insuliiniresistenssille, joten se lisää sekä diabetekseen sairastumisen että sairauteen liittyvien komplikaatioiden riskiä. Alkoholin haitat taas liittyvät muun muassa rasvamaksan kehittymiseen.
– Jos tyypin 2 diabetesta sairastavalla on vähänkin keskivartalolihavuutta, alkoholi on bensaa liekkeihin, sillä se ruokkii maksan rasvoittumista, Pimiä toteaa.
Lääkehoitoa tilanteen mukaan
Tyypin 2 diabetekseen mahdollisesti tarvittavaa lääkehoitoa arvioidaan kokonaistilanne huomioiden: Onko runsaasti ylipainoa? Löytyykö merkkejä diabeteksen munuaistaudista tai sydän- ja verisuonitaudeista? Miltä maksa-arvot näyttävät?
Yleisin ensimmäisenä aloitettava lääkehoito on suun kautta otettava metformiini, joka vähentää maksan sokerintuotantoa ja lisää kudosten insuliiniherkkyyttä.

– Jos potilaalla on viitteitä diabeteksen munuaistaudista, metformiinin lisäksi tarvitaan munuaisia tukeva diabeteslääke. Vaikka verensokeritasot olisivat hyvät, pelkkä metformiini ei riitä myöskään silloin, jos potilaalla on todettu valtimotauti tai suuri valtimotaudin riski, Elina Pimiä sanoo.
Vaikeasti lihavalla, eli painoindeksin ollessa yli 35, diabetekseen auttavat todennäköisimmin suolistohormonivalmisteet, jotka alentavat tehokkaasti painoa.
Jos henkilöllä on sekä tyypin 2 diabetes että psoriasis, mikään diabeteksen lääkehoito ei Pimiän mukaan heikennä psoriasiksen hoitoa. Kun diabetes on hyvässä hoitotasapainossa, se todennäköisesti rauhoittaa myös psoriasista.
– Vastaavasti psorin hyvä hoitotasapaino hillitsee diabeteksen moottoreita eli vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Myös painonhallinta yleensä helpottuu, kun kudoksissa ei ole inflammaatiota.
Kun diabetes on hyvässä hoitotasapainossa, se todennäköisesti rauhoittaa myös psoriasista.
Riskien puntaroiminen, saati kahden sairauden kurissa pitäminen voi uuvuttaa. Jokainen tietää myös, ettei elintapojaan ole helppoa ykskaks muuttaa. Siihen voi tarvittaessa saada tukea terveydenhuollosta, esimerkiksi diabeteshoitajalta.
Lääkäri muistuttaa myös joustavuudesta ja pienistä askelista.
– Mitä enemmän sairauksia, sitä raskaammalta muutosten tekeminen saattaa tuntua. Silloin voi miettiä, mikä on isoin asia, johon toivoo muutosta, ja etsiä ratkaisua siihen. Tai vaihtoehtoisesti keskittyä pienimpään konkreettiseen asiaan, jonka voi toteuttaa jo nyt.
Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 1/2026. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.
Tukea muutokseen
Omaa riskiään sairastua diabetekseen voi selvittää kansansairauksien riskitestillä (Diabetesliitto). Testistä saa myös tietoa ja vinkkejä riskin pienentämiseen.
Tukea ja vinkkejä painonhallintaan ja elintapamuutokseen:
Psoriasisliiton verkkosivut
Terveyskylä-sivuston painonhallintaohjelma