Kun lepo näkyy iholla

Kun lepo näkyy iholla

31-vuotias Jetta Fridman saapuu haastatteluun kesken työpäivän. Pian sairaanhoitajaksi valmistuva Fridman tekee muun muassa keikkatyötä kotihoidossa, ja arki on välillä hektistä muuttuvine aikatauluineen.

Psoriasis puhkesi hänelle 19-vuotiaana streptokokki-infektion ja stressaavan elämäntilanteen seurauksena. Ihottumaa oli aluksi lähes päästä varpaisiin, mutta ajan myötä oireet vähentyivät ja helpottuivat etenkin kesäisin. Läiskiä on silti edelleen.

Kiireinen arki ja psoriasis vaikuttavat Fridmanin nukkumiseen ja jaksamiseen, ja hänellä on ollut useampia pitkiä unettomuusjaksoja. Soppaa sekoittaa myös Fridmanilla diagnosoitu ADHD, joka jo itsessään aiheuttaa usein unettomuutta.

– Psoriasis ja uni kävelevät käsi kädessä. Jos uni on jostain syystä huonoa, ihoni reagoi siihen nopeasti, ja psorin oireet vuorostaan huonontavat unta, Fridman kuvaa.

Psoriasis ja uni kävelevät käsi kädessä. Jos uni on jostain syystä huonoa, ihoni reagoi siihen nopeasti.

Ihon kutina ja kirvely haittaavat nukkumista, ja joskus myös vuodevaatteet voivat tuntua vääränlaisilta iholla. Yksittäinen huono yö ei sen suuremmin vaikuta Fridmanin oloon, mutta esimerkiksi viikon mittaisen huonomman unen jakson jälkeen hän huomaa, että psoriasisläiskät lisääntyvät ja saattavat punoittaa tai kutista aiempaa enemmän.

– Mitä väsyneempi on, sitä huonommin yleensä myös jaksaa hoitaa ihoaan tai pitää huolta itsestään esimerkiksi juomalla riittävästi vettä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kokonaisvaltaista hoitoa

Jetta Fridman alkoi toden teolla panostaa lepäämiseen ja laadukkaaseen uneen samoihin aikoihin, kun hänellä diagnosoitiin ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Fridman kuvaa olleensa aina sosiaalinen ja vilkas, mutta lamautuneensa siinä vaiheessa, kun joku asia pitäisi saada tehdyksi.

– Sairaanhoitajaopintojen aikana huomasin, että minun oli vaikea pitää kiinni aikatauluista. Vaikka ajatukset laukkasivat tuhatta ja sataa, en saanut mitään tehtyä, ja sen jälkeen rankaisin itseäni.

Kierre on johtanut kahteen uupumusjaksoon, ja lopulta Fridman totesi, että asialle on tehtävä jotain. ADHD:n diagnosoinnin ja hoidon yhteydessä unettomuus nousi keskusteluun.

Fridman kertoo, että myös hänen psoriasiksensa hoidossa huomioidaan nykyään uni, jaksaminen, hoitoon sitoutuminen ja mielen hyvinvointi eri tavalla kuin ennen.

– Tuntuu, että nyt minua hoidetaan kokonaisuutena. Se on hyvä juttu, mutta on sääli, että se vaati toisen diagnoosin.

Iltarutiini rauhoittaa

Fridmanin nukkumiseen on auttanut moni asia, joista suurin osa on hänen mukaansa pieniä muutoksia. Hän on luonut itselleen iltarutiinin, joka toistuu päivittäin ja valmistelee häntä lepoon: ihon hoito, hampaiden pesu, hiusten harjaus, sänkyyn meno ja siellä omien tuntemusten kuulostelu. Tarvittaessa Fridman tekee vielä rentoutus- tai hengitysharjoituksen ennen nukahtamista.

– Olen kitkenyt pois ajatuksen, että olisi kiire mennä nukkumaan. Ei silloin saa unta yhtään sen paremmin, Fridman sanoo.

Viime vuonna Fridman hankki kokeiluun älysormuksen, jolla hän seuraa muun muassa unen laatua. Sormuksen datasta hän näkee omaan nukkumiseensa liittyvät kaavat, mistä on ollut paljon apua.

– Huomasin esimerkiksi, että unettomuusjakson aikana leposykkeeni oli normaalia korkeampi. Unen laatu parani sormuksenkin mukaan heti, kun oli tehnyt illalla jonkin rauhoittavan asian kuten hengitysharjoituksen.

Apua on ollut myös melatoniinista, jota hänelle suositeltiin terveydenhuollosta. Fridman oli aiemminkin kokeillut sitä satunnaisesti nukkumisen apuna, kun unirytmiä piti vuorotyön vuoksi kääntää.

Kun hän alkoi lääkärin ehdotuksesta käyttää pientä melatoniiniannosta säännöllisesti, muutos parempaan oli selkeä. Mintunmakuisessa, ruokakaupassa myytävässä tabletissa saattaa tosin Fridmanin mukaan olla jo plasebovaikutustakin mukana.

– Nykyään tuntuu, että jos maistan mitään mintunmakuista, alkaa heti vähän väsyttää, Fridman naurahtaa.

Ympäristö voi rentouttaa

Jetta Fridman kokee, että lepoon ja rentoutumiseen voi satsata pieniäkin muutoksia tekemällä. Tärkeintä on löytää ne tavat, jotka toimivat itselle parhaiten.

– Helposti asetamme itsellemme paineita siitä, miten pitäisi levätä. Itselläni homma alkoi toimia, kun tajusin, että kaikki vinkit eivät välttämättä sovi juuri minulle.

Arjen keskellä Fridmanin suosikkirentoutumiskeinoja ovat muun muassa musiikin kuuntelu, puhelut läheisten kanssa, päiväunelmointi ja koirien kanssa lenkkeily. Silläkin on merkitystä, millaisen elinympäristön itselleen luo.

– Pääkaupunkiseudulta Turkuun muuttaneena huomaan, että voin paremmin, kun olen lähempänä merta. Veden läheisyys rauhoittaa selvästi.

Helposti asetamme itsellemme paineita siitä, miten pitäisi levätä. Itselläni homma alkoi toimia, kun tajusin, että kaikki vinkit eivät välttämättä sovi juuri minulle.

Samoin kodin järjestys tuo Fridmanin arkeen hallinnan tunnetta, vaikka hän ei pidäkään itseään siivousintoilijana. Ilta päättyy ja seuraava aamu alkaa rentoutuneemmin, kun keittiön siivoaa päivän päätteeksi.

– Jos olin menossa vaikka iltavuoron jälkeen aamuvuoroon, enkä jaksanut illalla siivota jälkiäni eväiden teon jälkeen, se häiritsi alitajuisesti unen saantia, ja seuraavana aamuna tuli syyllisyyden tunne. Tuntuu paremmalta, kun päivän saa aloittaa kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä.

Fridman ei silti halua suorittaa arkeaan tai asettaa itselleen tarpeettomia paineita.

– Suurin osa elämästä on arkea, ja siinä pitää olla tilaa hengittää. En halua, että töiden ulkopuolellakin tuntuisi koko ajan siltä, että pitäisi olla tekemässä jotain. Tässä on tosin vielä harjoiteltavaa.

Katse omaan terveyteen

Psoriasiksen Fridman ottaa nykyään aiempaa vakavammin. Hän hakeutui viime vuonna hoitosuhteeseen Turussa, ja sopivinta hoitomuotoa selvitellään.

– Hoitoalan ihmisenä olen tottunut kertomaan muille, mitä heidän pitäisi oman terveytensä suhteen tehdä, mutta aina niitä samoja asioita ei tee itse.

Fridman kuvaa, että nuorempana psoriasiksessa kiinnosti enemmän sen aiheuttama ulkonäköhaitta, ja toisaalta hoitoväsymyskin vaivasi. Iän myötä hän on havahtunut psoriasiksen kokonaisvaltaisuuteen.

– Opintojen ja hoitosuhteeni myötä olen oppinut paljon lisää siitä, mitä hoitamaton ihopsoriasis voi aiheuttaa ja millainen riski minulla on sairastua esimerkiksi nivelpsoriasikseen. Siksikin tuntuu hyvältä pitää itsestään parempaa huolta.

En halua, että töiden ulkopuolellakin tuntuisi koko ajan siltä, että pitäisi olla tekemässä jotain.

Fridman kertoo psoriasiksen aiheuttaneen varsinkin nuorempana henkistä taakkaa. Nyt hän on hyväksynyt sairauden ja lopettanut sen piilottelun.

– Ei minullakaan aina ole itsevarma olo, jos ihmiset kommentoivat ihoa, mutta olen kuitenkin hyväksynyt, että psorin kanssa voi elää juuri omannäköistään elämää.

– Voimaa on tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja yksin ei tarvitse kamppailla psorin kanssa.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 2/2026. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.