Mitä uutta auringon alla?

Professori Erna Snellman ei ole varmasti ainoa ihotautilääkäri, jota kiusaa auringon ylenpalttinen ihannointi. Aurinko ei ole hyvä tai paha – ratkaisevaa on se, miten auringosta nautit.

Teksti: Vuokko Maria Nummi
Kuva: Laura Vesa

Ihotautiprofessori Erna Snellman seisoo nojaten kaiteeseen.

Mitä uutta auringon alla?

Varma kesän merkki ovat varoitukset auringon haitoista. Miksi emme saisi innostua valosta, kun pohjoisella pallonpuoliskolla tallustamme ison osan vuodesta hämärässä?

Tampereen yliopiston ihotautiprofessori Erna Snellman  sanoo ymmärtävänsä auringonvalon ihannointia. Hän kuitenkin haluaa nähdä auringon normaalina elämään kuuluvana asiana, jotta meille ei syntyisi ristiriitaa houkutuksen ja kielletyn välillä.

– Ihmistä houkuttelee kielletty. Jos aurinkoon oppii suhtautumaan järkevästi, siitä osaa myös nauttia turvallisesti. Turvalliseen auringossa oloon kuuluu se, että aurinkoa ei ahmita keskipäivän paahteessa, vaan sitä voi katsella rauhassa puun varjossa.

Jos aurinkoon oppii suhtautumaan järkevästi, siitä osaa myös nauttia turvallisesti.

Psoriasista sairastavat hoitavat psoria aurinkopainotteisilla sopeutumisvalmennuskursseilla Kanariansaarilla. Myös psoria sairastavia ohjataan maltilliseen aurinkokäyttäytymiseen, koska ihosyövät lisääntyvät nopeasti, jopa paljon nopeammin kuin muut syövät. Melanooman merkittävä riskitekijä on ihon äkillinen palaminen.

– Tällaisia tilanteita syntyy juuri silloin, kun viemme talvikalpean ihomme äkillisesti voimakkaaseen auringonvaloon keskitalven etelänmatkoilla, sanoo Snellman, joka on Psoriasisliiton Turvallisesti aurinkoon -oppaan asiantuntija.

Tehoa ruskettumiseen vai suojaa säteiltä?

Tehoaako terveysvalistus henkilöihin, jotka haluavat kylpeä auringonvalossa ja jotka pitävät paahtunutta ihoa terveyden merkkinä ja kauniina?

– Moni saattaa muistaa sen, kuinka vielä 1970- ja 1980-luvulla kuparinruskeaa ihoa pidettiin terveenä. Tuolloin aurinkovoiteiden käytön tarkoitus oli tehostaa ruskettumista. Nykyisin suurin osa onneksi suosii vain kevyttä päivetystä.

Snellman sanoo, että osa ihmisistä on kuitenkin riskikäyttäytyjiä, joiden toimintaan on vaikea vaikuttaa. Usein samat ihmiset tupakoivat, käyttävät liikaa alkoholia ja ottavat myös aurinkoa liiallisesti. Riskit kasautuvat.

– Osa psoriasista sairastavistakin saattaa kuulua aurinkoaddikteihin, jotka eivät välitä rajoitteista. Auringonottoon voi kehittyä riippuvuuden kaltainen tila.

Riippuvuutta tutkitaan

Erna Snellmanin tutkimusryhmä on selvittänyt Suomessa aurinkoriippuvuutta. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin satunnaisilta henkilöiltä uimarannoilla.

Vielä julkaisemattomat tulokset viittaavat siihen, että jopa noin kolmanneksella olisi rusketusriippuvaisuuteen viittaavia piirteitä. Osa vastaajista luokiteltiin niin sanotuiksi ”auringon väärinkäyttäjiksi” tutkimuksessa käytetyn amerikkalaisen mittarin mukaan.

– Tarvitsemme lisää tutkimuksia. Pidän mahdollisena, että osa suomalaisista todella on aurinkoriippuvaisia. Tämä yhdistettynä ihosyövän muihin riskitekijöihin, kuten runsasluomisuuteen, epätyypillisiin luomiin, vaaleaan ruskettumattomaan ihoon, toistuviin ihon palamisiin ja lähisukulaisten melanoomatapauksiin on kuin aikapommi.

D-vitamiinin saannin takia ei koskaan tarvitse ”ottaa aurinkoa”.

Snellmanin mukaan nämä henkilöt pitäisi löytää tai heidän tulisi tunnistaa itsensä ja löytää tapa nauttia auringosta turvallisesti.

Aurinkokäyttäytymistä on tutkittu aiemmin skotlantilaisnuorilla. Brittiläisen lääkärilehden BMJ:n julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan yli puolet vastanneista kertoi palaneensa auringossa edellisenä kesänä.

Ihotyyppi pitää tuntea

Monella käsitys oman ihon auringonsiedosta saattaa olla virheellinen. Varovaiset ja riskinottajat käyttäytyvät eri tavalla, mikä muokkaa käsitystä omasta ihotyypistä.

– Varovaisuuteen taipuva ei juuri polta ihoaan ja voi siksi uskoa ihonsa sietävän hyvin aurinkoa. Riskejä ottavat taas saattavat polttaa ihonsa, vaikka iho olisikin suhteellisen hyvin aurinkoa sietävä. He ruksaavat kyselyissä kohdan ”palan aina”. Vastaus voi kertoa kuitenkin enemmän käyttäytymisestä kuin ihotyypistä.

Snellman kannustaa jokaista tunnistamaan oma ihotyyppinsä. On tärkeää, että nautimme auringosta oman valoihotyyppimme sallimissa rajoissa.

Ihon kautta mieleen

Ihmisen suurin elin, iho, kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän. Iho on keskeinen osa kokonaisuutta, jossa mieliala ja tunteet heijastuvat ihossa ja ihon kunto puolestaan mielessä.

–  Meitä tutkijoina kiinnostaa se, vaikuttaako ihon UV-säteilyttäminen mielialaan samaan tapaan kuin on todettu kirkasvalon silmien kautta auttavan kaamosmasennukseen. Alustavissa kokeissa mieliala näyttäisi paranevan UV-valohoidon aikana, mutta syy-yhteyden osoittamiseksi on tehtävä vähintään lumekontrolloitu sokkoutettu tutkimus.

Yksi vaikutuskanava mielialaan saattaisi olla UV-säteilyn aiheuttama D-vitamiininmuodostus. Tampereella ollaan kiinnostuneita myös elimistön sisäisen kellon eli vuorokausirytmin merkityksestä ja ihon saaman UV-säteilyn vaikutuksesta siihen.

Sisäinen kello vaikuttaa ihmisellä muun muassa hormonitasoihin, uneen, kehon lämpötilaan ja aineenvaihduntaan.

Muista, että pahinta on polttaa iho. Toistuvat palamiset lisäävät ihosyövän riskiä.

Lääketieteen lisensiaatti Veera Nikkola tutkii väitöstutkimuksessaan, miten UV-säteilylle altistuttaessa vuorokaudenaika vaikuttaa ihon palamiseen. Nikkola havaitsi, että iho paloi illalla herkemmin kuin aamulla ja että soluvaurioitakin syntyi enemmän illalla.

Snellmanin ryhmä ja kaamosmasennusta tutkivan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen professorin Timo Partosen ryhmä ovat alkaneet yhdessä selvittää ihon ja mielen yhteisvaikutuksia.

– Ensimmäisessä julkaistussa yhteistutkimuksessa osoitimme, että ultraviolettisäteily lisää ihossa mielihyvähormonina tunnetun beta-endorfiinin muodostusta. Tämä voisi osaltaan selittää auringonvalon ”koukuttavuutta”. Hiirillä riippuvuuden syntyminen on jo aiemmin kokeellisesti varmistettu.

Missä viipyy kansallinen ihosyöpäohjelma?

Kaksi vuotta sitten Snellman vaati yhdessä neljän muun professorin kanssa Lääkärilehden tiedepääkirjoituksessa kansallisen ihosyöpäohjelman käynnistämistä Suomessa ihosyöpien hälyttävän nopean yleistymisen vuoksi.

Kirjoittajien mielestä valistusta tarvitaan neuvoloihin ja päiväkoteihin sekä riskiryhmille. Kansalliselle ohjelmalle ei kuitenkaan saatu rahoitusta.

– Päättäjät pitäisi saada vakuutettua ihosyövän ehkäisyn ja varhaisen oikean diagnoosin tärkeydestä. Tätä varten tarvitsemme laadukkaan terveystaloustieteellisen tutkimuksen.

– Kaikki ihosyövät ja myös niiden esiasteet vaativat vähintään arviointia, hoitoa tai seurantaa, Snellman toteaa.

Tunnetko tyyppisi?

Turvallinen auringossa oleskelu edellyttää itsetuntemusta. Valoihotyyppiä selvitettäessä kysytään palamisen lisäksi sitä, miten henkilö ruskettuu. Jos palaa herkästi, iho on tyyppiä I tai II, tai omaa käyttäytymistä pitää muuttaa auringossa. Eri valoihotyypit voidaan karkeasti luokitella seuraavasti:

  • I  Ei rusketu ollenkaan tai palaa aina. Älä ota aurinkoa.
  • II  Voi olla auringossa vähän aikaa. Iho ruskettuu hieman, mutta palaa usein.
  • III  Iho ruskettuu ja palaa silloin tällöin.
  • IV  Iho ruskettuu helposti, palaa harvoin.
  • V  Iho tummuu ruskettuessa, palaa hyvin harvoin.
  • VI  Iho ei pala ollenkaan.

Selvitä aurinkosuhteesi!

Miksi haluat ottaa aurinkoa?

Miksi sinun olisi hyvä olla ottamatta aurinkoa?

Osaatko nauttia auringosta maltillisesti?

Vältä voimakasta altistumista auringolle keskellä päivää. Suomessa malttia tarvitaan klo 11–15 ja etelässä klo 10–17 välillä. Suorassa auringonpaisteessa pitäisi suojautua peittävällä, vaatetuksella, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla. Herkästi palavien kannattaa suojata iho auringonsuojavoiteella, jossa on korkea 50+ suojakerroin (SPF).

Lisätietoja:

  • Kyle R ym. Scottish adolescents’ sun-related behaviours, tanning attitudes and associations with skin cancer awareness: a cross-sectional study. BMJ Open; 2014.
  • Nikkola V ym. Circadian Time Effects on NB-UVB-Induced Erythema in Human Skin in Vivo;  J Invest Dermatol 138 (2), 464–467, 2017.
  • Jussila A. ym. Narrow-band ultraviolet B radiation induces the expression of β-endorphin in human skin in vivo. J Photochem Photobiol B. 2016 Feb;155:104-8.
  • Turvallisesti aurinkoon opas, Psoriasisliitto 2018.

Juttu on julkaistu Ihon aika -lehdessä 2/18. Jos et vielä saa lehteä, tilaa lehti tai liity jäseneksi ja saat lehden jäsenetuna.

Lue lisää aiheesta Turvallinen auringonotto -sivulta.