Tiesitkö jo tämän koronarokotteista?
Koronarokotukset ovat käynnistyneet, ja moni psoriasista sairastava odottaa vielä omaa rokotusvuoroaan. Kysyimme asiantuntijoilta vastauksia psoriasista sairastavia mietityttäviin kysymyksiin.
Teksti: Hanna Karhunen
Tiesitkö jo tämän koronarokotteista?
Kysyimme asiantuntijoilta koronarokotteista ja psoriasiksesta. Kysymyksiin vastasivat Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän KRARin jäsenet, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäri, dosentti Anneli Lauhio (AL) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek (HN). Lisäksi vastaajana on Fimean lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri (LN). Haastattelu on tehty sähköpostitse maalis–huhtikuun vaihteessa 2021.
Miten Suomessa käytettävät koronarokotteet toimivat?
AL: Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty–rokote, Modernan rokote ja AstraZenecan (nykyiseltä nimeltään Vaxzeria) rokote. Janssenin (Johnson & Johnson) koronarokote on tulossa käyttöön.
Comirnaty sekä Modernan rokote ovat RNA-rokotteita. Rokotteessa lipidikalvon sisällä on pieni pätkä ribonukleiinihappoa eli RNA:ta, jonka avulla omat solut tuottavat sitä osaa viruksesta, jota kohtaan halutaan muodostaa puolustusvaste. Kun henkilö saa rokotteen, osa hänen soluistaan lukee lähetti-RNA:n ohjeet ja tuottaa väliaikaisesti koronaviruksen piikkiproteiinin. Henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa sitten tämän proteiinin vieraaksi ja tuottaa vasta-aineita sekä aktivoi soluja hyökkäämään proteiinia vastaan. Jos henkilö on myöhemmin kosketuksissa SARS-CoV-2- eli koronaviruksen kanssa, hänen immuunijärjestelmänsä tunnistaa viruksen ja on valmis puolustautumaan sitä vastaan.
AstraZenecan rokote on valmistettu adenovirusperheeseen kuuluvasta viruksesta, jota on muokattu sisältämään geeni koronaviruksen piikkiproteiinin valmistuksesta. Kun rokote on annettu, se toimittaa geenin elimistön soluihin. Solut käyttävät geeniä piikkiproteiinin tuottamiseen. Henkilön immuunijärjestelmä tunnistaa proteiinin vieraaksi ja puolustautuu sitä vastaan samaan tapaan kuin RNA-rokotteissa. Suomessa lähiaikoina käyttöön tuleva Janssenin rokote on myös adenovirusvektorirokote.
Sisältävätkö rokotteet koronavirusta?
AL: Eivät sisällä. Rokotteita on perinteisesti valmistettu niin, että on heikennetty tautia aiheuttavaa mikrobia vähemmän vaaralliseksi. Tällä tekniikalla valmistettuja rokotteita ei ole nyt EU:n alueella myyntiluvan saaneiden koronarokotteiden joukossa.
Voiko rokotteen ottaa, jos käyttää vastustuskykyä alentavaa psoriasislääkitystä kuten metotreksaattia tai biologista lääkettä?
HN: Voi ottaa.
Voiko psoriasislääkitys heikentää koronarokotteen tehoa? Entä voiko rokote vaikuttaa psoriasislääkityksen tehoon?
HN: Toistaiseksi ei ole riittävästi näyttöä siitä, että psoriasislääkitys vaikuttaisi merkittävästi rokotteen tehoon. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että rokote vaikuttaisi psoriasislääkityksen tehoon.
Onko koronarokotteilla ja psoriasislääkkeillä yhteisvaikutuksia?
AL: Kaikkien tähän mennessä EU:n alueella myyntiluvan saaneiden koronarokotteiden kohdalla valmistaja on ilmoittanut valmisteyhteenvedossa, että se ei ole tehnyt niin sanottuja yhteiskäyttötutkimuksia muiden lääkeaineiden kanssa, ei siis myöskään psoriasislääkkeiden kanssa. THL ohjeistaa tarpeen mukaan tarkemmin rokottamiseen liittyvistä käytännön ohjeista.
Pitääkö psoriasislääkitys tauottaa, kun saa koronarokotteen?
HN: Jotta rokotteen suojateho olisi paras mahdollinen, sitä ei kannata ottaa samana päivänä psoriasislääkkeen kanssa. Psoriasislääkitystä ei kuitenkaan tarvitse erikseen tauottaa, vaan riittää, että lääkkeenoton ja koronarokotuksen saamisen väliin jää muutama päivä. Tarvittaessa asiasta kannattaa olla yhteydessä omaan lääkäriin tai hoitoyksikköön.
Onko rokotteilla todettu haittavaikutuksia?
AL: Rokotteilla on kaksi keskeistä vaatimusta: valmisteen tulee olla tehokas ja mahdollisimman turvallinen. Kaikilla lääkkeillä, myös rokotteilla, on haittavaikutuksia. Jotta lääkeviranomainen antaa valmisteelle myyntiluvan, valmistajan tulee osoittaa, että valmisteen hyödyt terveydelle ovat merkittävästi suuremmat kuin siitä koituvat mahdolliset haitat.
Koska koronarokotteissa on käytetty uusia teknologioita, on niiden turvallisuuteen kiinnitetty jo kehitysvaiheessa suurta huomiota. Jotta ihmiset uskaltavat ottaa rokotteen, on keskeistä, että he luottavat viranomaisten turvallisuustietoon. Siksi koronarokotteiden turvallisuutta on seurattu erityisen tarkasti.
Myyntiluvan myöntämistä edeltävissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset mainitaan rokotteiden valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa.
LN: Rokotteen haittavaikutuksia seurataan myyntiluvan saamisen jälkeenkin. Tuotetietoihin päivitetään aina myös hyvin harvinaiset haittavaikutukset, jotka tulevat esiin vasta siinä vaiheessa, kun rokotetta on annettu huomattavasti laajemmalle joukolle.
Koronarokotteiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pistospaikan reaktiot kuten kipu, turvotus ja punoitus sekä yleisoireet, kuten kuume, väsymys, lihas- ja nivelkivut, päänsärky ja pahoinvointi. Koronarokotteiden yhteydessä on kuvattu myös joitakin allergisia reaktioita, myös anafylaksiaa.
Euroopan lääkeviraston mukaan AstraZenecan Vaxzevria-rokotteeseen näyttää yhdistyvän erittäin harvinaisena haittavaikutuksena harvinainen veren hyytymishäiriö. Virasto katsoo, että Vaxzevria-rokotteen hyödyt ylittävät kuitenkin edelleen sen haitat.
Psorilinjan sairaanhoitaja ja lääkäri neuvovat myös koronarokotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Katso Psorilinjan aukioloajat ja yhteystiedot täältä. Puhelut ovat soittajalle maksuttomia.