Tunnista ja rauhoita stressi

Taasko hartiat korvissa, sydämen syke kiitoradalla eikä unikaan tule? Stressiä tarvitaan, mutta liiallisena se häiritsee palautumista ja voi pahimmillaan sairastuttaa.

Teksti: Vuokko Maria Nummi
Kuva: Shutterstock

Nainen istuu risti-istunnassa ruskealla puulattialla.

Tunnista ja rauhoita stressi

Stressiä on tutkittu paljon. Tiedämme, että stressimekanismit ovat kehittyneet ihmisen lajinkehityksen aikana, ja ne ovat olleet välttämättömiä eloonjäämisen kannalta. Yhä edelleen stressi saa ihmisen toimimaan ja pitää meidät hengissä. Jatkuva varuillaanolo on kuitenkin vahingollista.

Aivot vastaanottavat kehon viestejä ja tulkitsevat, mikä on stressaavaa. Stressireaktiossa keskushermoston tahdosta riippumaton hermosto virittää taistele tai pakene -valmiuden, jolloin syke vilkastuu, verenpaine nousee ja hikoilu lisääntyy. Varsinaisesta stressitilasta on kyse silloin, kun kehon valmiusjärjestelmä ”jää päälle” eli aktiiviseksi, eikä keho saa lainkaan tilaisuutta palautua. Pitkittyessään stressi uhkaa terveyttä monin eri tavoin.

Muutokset kuormittavat

Tiedämme, että kaikki stressi ei ole haitallista. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, vaan saa meidät päinvastoin ponnistelemaan saavuttaaksemme tavoitteemme. Stressi auttaa meitä elvittämään hankalan työtilanteen tai selviytymään vapaa-ajan ohimenevistä paineista.

Lyhytaikainen stressi saa meidät ponnistelemaan saavuttaaksemme tavoitteemme.

Jokainen on joskus ollut tilanteessa, jossa haasteita ja vaatimuksia tuntuu riittävän yli oman tarpeen. tressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen, ihmissuhteen katkeaminen tai työpaikan menettämisen pelko – tai nämä kaikki yhdessä. Liiallinen häly ja muut aistivirikkeet voivat myös stressata.

Stressistä kirjan viime vuonna kirjoittanut kasvatustieteilijä Sanna Leino huomauttaa, että myös myönteiset muutokset, kuten uusi parisuhde tai työ voivat aiheuttaa stressiä. Arjessamme voi olla myös muita stressitekijöitä, joita ei aina tule ajatelleeksi.
– Univaje, kova treeni tai esimerkiksi mukavia tapaamisia pursuava kalenteri voivat kuormittaa, jos vastapainona ei ole riittävästi palautumista, Leino toteaa.

Tarkkaile oireita

Ihmiset reagoivat stressiin eri tavoin. Joku kärsii lihasjumista, toinen vatsakivuista ja päänsärystä, kolmas ihottumasta. Sanna Leino teki yliopisto-opiskeluvuosinaan tiukkatahtista osa-aikatyötä, treenasi kovilla tehoilla ja koki sydänsuruja. Kuormittavat tekijät heikensivät yöunta, ja vasta stressitekijöiden vähentäminen auttoi häntä lopulta nukahtamaan ilman lääkkeitä.

– Stressioireet ovat tärkeitä viestintuojia. Kehon ja mielen viestejä on syytä kuunnella ajoissa. Kohtuullinen, väliaikainen stressi virittää meidät keskittymään ja suoriutumaan, mutta liika paine sotkee elimistön palautejärjestelmää ja voi johtaa uupumukseen.

Olisi tärkeää osata tunnistaa, miten oma keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Jos viestejä ei kuuntele, saattaa esimerkiksi jatkuvasta väsymyksestä tai ärtymyksestä muodostua tavallinen olotila, johon reagoidaan vasta, kun on pakko.

Opettele tuntemaan itsesi

Sanna Leinolle kolme tärkeintä askelta stressin hallintaan ovat oman temperamentin tunnistaminen, kokonaiskuormituksen ymmärtäminen sekä mielenhallinnan keinojen opettelu.

Leino korostaa myös itsetuntemuksen merkitystä. Hän tekee esimerkiksi keskittymistä vaativat työt mieluiten aamuisin, jolloin on tehokkaimmillaan ja vireimmillään. Jollekin toiselle iltapäivät ovat parasta aikaa. Joku viihtyy suurissa ihmisjoukoissa tai avokonttorissa, toinen voi paremmin rauhallisessa ympäristössä, jossa voi helpommin säätää virikkeiden määrää.

– Stressiherkkyys ei ole pelkästään huono asia, vaan siihen voi suhtautua myös vahvuutena. Jos oma stressijärjestelmä on herkkä, on myös helpompi tunnistaa oireita ja puuttua asiaan ennen, kuin kehon kierrokset kiihtyvät liikaa ja johtavat esimerkiksi uupumukseen, Leino toteaa.

Yksi tapa hillitä haitallista stressiä ja elämän kokonaiskuormitusta, on punnita arjen valintoja omien  arvojen pohjalta. Leino kertoo, että kirjoittaessaan Stressitohtori-kirjaa hän pyrki tekemään valintoja kolmen arvon pohjalta: rakkaus, toimintakyky ja mielekkyys. Näihin arvoihin sisältyy erilaisia konkreettisia asioita, joita voi itseltään kysyä, kuten jääkö arjessa aikaa tärkeille asioille. Tarvitsenko kaikkea tätä tavaraa?

– Kun aikaa on rajallisesti, teen valintoja siten, että ne ovat linjassa arvojeni kanssa, Leino kertoo.
– On hyvä miettiä, voiko omasta arjesta karsia turhia stressitekijöitä. Onko mitään sellaista, mitä voisi  poistaa tai vähentää, kuten sosiaalisen median kulutusta tai ei-välttämättömiä palavereita?

Päästä irti stressistä

Elämä ei koskaan ole täysin stressitöntä ja välillä voimme joutua tekemään omien arvojemme vastaisia valintoja. Siksi on hyvä tuntea keinoja, jotka auttavat rauhoittamaan mieltä ja laskemaan elimistön stressitasoa. Stressin säätelyyn tarvitsemme taitoja, kuten esimerkiksi omien tunteiden tiedostamista.

Tapamme reagoida stressaavissa tilanteissa riippuvat ajatus- tai toimintamalleistamme. Niiden juuret voivat olla kaukanakin, kuten kasvuympäristön synnyttämässä riittämättömyyden tunteessa tai nykyisessä sosiaalisen median vertailukulttuurissa. Työelämäkin kuormittaa aivoja entistä enemmän.

Stressinhallinnan keinoja on monia. Sanna Leino hyödyntää erilaisia meditaatio- ja  mielikuvaharjoituksia, mutta muistuttaa, että jokaisen pitää löytää itselle sopiva keino – stressinhallintaa ei pidä eikä voi suorittaa.

Kehon ja mielen viestejä on syytä kuunnella ajoissa.

– On hyvä opetella itselle sopivia rauhoittumisen taitoja, joita voivat olla vaikkapa kävely luonnossa, meditointi, hengitysharjoitukset, käsityöt, lukeminen, keskustelu ystävän kanssa tai television katselu.

Perusasioista, kuten unesta huolehtiminen on tärkeää stressinhallinnan kannalta. Myös jo pelkkä  jatkuvien ärsykkeiden karsiminen voi helpottaa tilannetta. Koko ajan ei tarvitse bussissa selata uutisia ja sosiaalista mediaa puhelimesta, vaan voi katsoa ikkunasta ulos ja antaa ajatusten virrata vapaasti.  Kävelylenkillä voi välillä antaa aivojen levätä ja aistia ympäristöä ilman kuulokkeista kaikuvaa musiikkia tai äänikirjaa.

Leino muistuttaa, että yksittäiset stressinhallintakeinot eivät toimi, jos stressin perimmäiset syyt ovat  piilossa. Stressaavien tekijöiden karsiminen ja olennaiseen keskittyminen edellyttävät jämäkkyyttä ja omista rajoista huolehtimista.
– Kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi. Vain sinä itse tiedät, missä rajasi kulkevat ja mille asioille pystyt ja haluat aikaasi antaa, Leino muistuttaa.

Stressi sairastuttaa

Pitkäaikainen stressi heikentää immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille. Se vaikuttaa muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistöön, aivojen muistikeskukseen sekä sokeriaineenvaihduntaan. Myös riski sairastua uupumukseen ja masennukseen kasvaa. Krooninen stressi voi vaikuttaa myös geenien aktivoitumiseen ja niiden toimintaan. Jos geeniperimässä on alttiutta esimerkiksi psoriasikselle, voi pitkään jatkunut stressi lisätä riskiä sairauden puhkeamiselle.

Stressin ja psoriasiksen välisiä mekanismeja on useita. Tahdosta riippumaton keskus- ja  ääreishermosto, hormonit ja koko immuunijärjestelmä ovat kaikki kytkeytyneet toisiinsa. Lisäksi mukana vaikuttavat suoliston ja ihon mikrobien kokonaisuus.

Psoriasiksen Käypä hoito -suosituksen työryhmän jäsen ja Psoriasisliiton asiantuntijalääkäri Tapio Rantanen toteaa, että sekä psoriasista sairastavat että heitä hoitavat lääkärit ovat pääsääntöisesti yhtä mieltä siitä, että akuutti tai krooninen stressi ja kuormittavat elämäntapahtumat, kuten avioero, työpaikan menetys tai lähiomaisen kuolema, voivat olla osallisena psoriasiksen ilmaantumiseen ja oireiden pahenemiseen. Tutkimustiedonkin valossa yhteys on ilmeinen, mutta edellyttää vielä lisäselvitystä.

Rauhoitu hengittämällä

Stressaantuneena hengitämme usein pinnallisesti ja nopeasti. Siksi hengityksen tasaaminen auttaa rauhoittamaan kehon ja mielen. Se vaikuttaa suoraan autonomisen, eli tahdosta riippumattoman hermoston vagus- eli kiertäjähermoon. Tämä pitkä aivohermo vie viestejä suolistosta aivorunkoon asti.
Tämä yksinkertainen hengitysharjoitus laskee sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja aktivoi puolestaan parasympaattista hermostoa. Voit tehdä harjoituksen aina, kun tunnet tarvitsevasi rauhoittumista kiireen keskellä.
• Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos niin,
että uloshengitys on vähän pidempi kuin sisäänhengitys.
• Laita kädet vatsan päälle, niin saat pallean mukaan hengitykseen.
• Pidä pieni tauko uloshengityksen jälkeen, niin pallea
rauhoittuu.
• Jatka, kunnes tunnet olosi rauhoittuneeksi.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 1/2021. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.