Yhtä luonnon kanssa
Leonna Aho-Ryhäsen psoriasis on vahvasti yhteydessä stressiin. Kun kuormittava elämäntilanne johti uupumukseen ja alanvaihtoon, myös psoriasis rauhoittui.
Teksti: Hanna Karhunen
Kuvat: Sirpa Levonperä

Yhtä luonnon kanssa
Leonna Aho-Ryhänen ottaa toimittajan ja kuvaajan vastaan kotipihassaan Kirkkonummella. Aurinko paistaa, daaliat ja hortensiat kukkivat, valo siivilöityy kauniisti pihaa rajaavien mäntyjen läpi. Toistaiseksi mistään ei voi päätellä, että Aho-Ryhänen on käynyt läpi rajuna puhjenneen psoriasiksen ja vakavan ylikuormituksen.
Aho-Ryhänen kuvailee itseään vikkeläksi, nopeatempoiseksi ja herkäksi ihmiseksi. Luonteenpiirteet auttoivat häntä saavuttamaan ja tekemään paljon, mutta samaan aikaan edesauttoivat kuormittumista.
Aho-Ryhänen teki perheensä kosmetiikkayrityksessä töitä nuoresta pitäen – ja paljon tekikin. Hän vastasi myynnistä, markkinoinnista ja yhteistöistä sekä Suomessa että ulkomailla.
– Siinä oli ehdottomasti liikaa yhdelle ihmiselle, mutta luonteeni on sellainen, että minun on vaikea olla sekaantumatta kiinnostaviin asioihin, Aho-Ryhänen muistelee.
Vaikka Aho-Ryhänen oli hyvä työssään, työn määrä ja vastuu kuormittivat liikaa.
– Koin, että minulla oli ikään kuin aistit liian auki. Yritin miellyttää muita liikaa, ja imin itseeni sekä kaiken hyvän että kaiken pahan.
Yritin miellyttää muita liikaa, ja imin itseeni sekä kaiken hyvän että kaiken pahan.
Työn ja oman ajatusmaailman ristiriita kasvoi jossain vaiheessa liian suureksi. Aho-Ryhänen kuvaa, kuinka kosmetiikka-alalla alkoi viitisentoista vuotta sitten muutos, jossa hyvinvoinnista siirryttiin enemmän meikkaamiseen ja maskeeraamiseen.
– Siihen aikaan mukaan tulivat ripsienpidennykset, kynsihoidot ja sen sellaiset. Itse en ollut koskaan varsinaisesti kiinnostunut ulkonäöstä vaan kokonaisvaltaisemmasta hyvinvoinnista. Jossain kohtaa huomasin, että en vain soveltunut siihen maailmaan enää.
Pinnallista hoitoa
Psoriasis diagnosoitiin Leonna Aho-Ryhäsellä vuonna 2010, jolloin sairaus rysähti päälle kunnolla: oireita oli lähestulkoon päästä varpaisiin.
– Psori ei peittänyt koko vartaloa, mutta sitä oli silti melkein joka paikassa. Päänahassa, korvakäytävässä, silmäluomissa, rintojen alla, pohkeissa ja niin edelleen.
Aho-Ryhäsen äidin puoliso sairastaa psoriasista, ja hänen kauttaan sairaus oli tullut tutuksi lapsesta asti. Siksi Aho-Ryhänen arvasi heti oireiden alettua, mistä on kyse.
Ketään ei tuntunut kiinnostavan, miksi psoriasis lehahti niin rajusti tai miten voin henkisesti.
Koska lähipiirissä oli esimerkki vaikeasta psoriasiksesta, hän oli aluksi huolissaan omasta tulevaisuudestaan.
– Olin silloin suht tuoreessa parisuhteessa ja oireet olivat hirveän voimakkaat. Ei psori varsinaisesti nolottanut, mutta se kyllä huolestutti, miten pahaksi tilanne voi mennä.
– Mietin, olenko lopun elämääni ylimääräisen ihokerroksen peitossa.
Aho-Ryhänen kokee, että vaikeista oireista huolimatta hänen psoriasistaan hoidettiin melko pinnallisesti. Hoitona kokeiltiin erilaisia kortisoneja ja valohoitoa, josta ei kuitenkaan ollut apua.
– Ketään ei tuntunut kiinnostavan, miksi psoriasis lehahti niin rajusti tai miten voin henkisesti. Sairautta hoidettiin mekaanisesti, kuin syylää.
Uupumus pakotti pysähtymään
Leonna Aho-Ryhäsen psoriasis on voimakkaasti yhteydessä stressiin. Kuormittava työ ja elämäntilanne olivat ylläpitäneet psoriasiksen oireita monta vuotta, kunnes korona-aikana keho pakotti pysähtymään kunnolla.
– Koronaepidemia vaikutti kosmetiikka-alaan paljon, ja tilanne oli silloin alkuaikoina stressaava. Muistan, että olin palaverissa ely-keskuksen kanssa, ja yhtäkkiä minulta lähti puhekyky kokonaan.
Aho-Ryhäsellä oli ollut tyypillisiä uupumuksen oireita kuten ärsyyntymistä ja unettomuutta jo ennen tätä. Korona-aikana puhkesi myös krooninen huimaus, jonka pääteltiin lopulta johtuneen stressireaktiosta.
– Aiemmin olin tosi voimakkaasti sitä mieltä, että uupuminen ja ylikuormittuminen ovat laiskojen ihmisten sairauksia. Sitten sain todeta omakohtaisesti, että ei se pidä paikkaansa.
Aiemmin olin voimakkaasti sitä mieltä, että uupuminen ja ylikuormittuminen ovat laiskojen ihmisten sairauksia. Sitten sain todeta omakohtaisesti, että ei se pidä paikkaansa.
– En ollut ahdistunut, mutta uupunut töistä ja muusta elämästä. Korona-aikana minulla oli myös kova huoli yrityksemme työntekijöistä, Aho-Ryhänen muistelee.
Seuraava puoli vuotta kului toipuessa. Aho-Ryhänen kuvaa olleensa ensimmäiset pari kuukautta lähes toimintakyvytön, mutta ruvenneensa melko pian miettimään, mitä seuraavaksi. Huimauksen vuoksi hän ei saanut ajaa autoa, mikä jo yksin aiheutti sen, että alanvaihtoa oli ryhdyttävä miettimään.
Uusi suunta puutarhan parista
Aho-Ryhänen on aina pitänyt kasvien hoidosta ja viljelystä. Isovanhempiensa opastuksella hän oli aikoinaan opetellut viljelemään perunaa ja kasvattamaan itse ruokaa. Puutarhurin ammattia hän ei kuitenkaan ollut koskaan ajatellut realistisena ammattivaihtoehtona.
– Puutarhuriksi ryhtyminen tuntui yhtä epätodennäköiseltä kuin että lentäisin kuuhun. Ajattelin, että oikea työ on sellaista, jossa istutaan koneella, näpytetään ja myydään.
Sairauslomalla Aho-Ryhänen löysi kuitenkin sattumalta puutarhaopinnot ja päätyi opiskelemaan alaa. Hän huomasi nopeasti, mikä puutarha-alassa kiinnostaa eniten – todetakseen, ettei sitä työtä, mitä hän halusi tehdä, ollut olemassa.
– Kokemuksellisuus on minulle tosi tärkeää. Haluan vaalia ihmisen yhteyttä luontoon ja rakentaa kokonaisvaltaisia puutarhoja, joissa hemmotellaan kaikkia aisteja.
Haluan vaalia ihmisen yhteyttä luontoon ja rakentaa kokonaisvaltaisia puutarhoja.
Koska sopivaa työtä ei ollut ennestään olemassa, Aho-Ryhänen päätyi perustamaan oman yrityksen.
Töitä piha- ja puutarhasuunnittelun sekä viherrakentamisen parissa on riittänyt, ja Aho-Ryhänen on päässyt toteuttamaan sekä omia näkemyksiään että asiakkaidensa haaveita. Yhdessä asiakkaan kanssa hän miettii, miten puutarhan saisi kuvastamaan ihmistä kokonaisuutena.
Tärkeä lähtökohta työssä on ympäristöystävällisyys: Aho-Ryhänen voi omalta osaltaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Linnut, hyönteiset ja pieneliöt viihtyvät monipuolisissa puutarhoissa.
– On ollut upeaa huomata, että asiakkaat luottavat minun näkemykseeni, Aho-Ryhänen sanoo.
– Työ on tosi luovaa, vaistonvaraista ja herkkääkin. Koen, että pystyn aistimaan ihmisistä sellaisia asioita, mitä he eivät välttämättä sano ääneen, ja toteuttamaan sen puutarhassa.

Elämää luonnon rytmissä
Alanvaihto on vaikuttanut merkittävästi Leonna Aho-Ryhäsen muuhunkin elämään: psoriasis on rauhoittunut käytännössä täysin.
– Psoriasis liittyi minulla selkeästi voimakkaaseen ylikuormitukseen, jännittyneisyyteen ja hermostuneisuuteen.
– Kun elämässä meni kaikki uusiksi, sairauskin rauhoittui. On ollut hurjaa huomata, että ihminen on niin kokonaisvaltainen olento.
On ollut hurjaa huomata, että ihminen on niin kokonaisvaltainen olento.
Aho-Ryhänen huomaa edelleen, että kun mieli kuormittuu liikaa, psoriasis alkaa nostaa päätään iholla. Enimmäkseen oireet pysyvät kuitenkin poissa.
Nykyisen työn ansiosta Aho-Ryhäsen on ollut mahdollista elää enemmän omien arvojensa mukaista elämää. Hänelle sopii myös puutarhurin työn rytmi, joka vaihtelee luonnostaan vuodenaikojen mukaan. Kasvukauden aikana rakennetaan pihoja täyttä vauhtia, talvella taas suunnitellaan ja levätään.
– Ihmisen ei kuulu olla yhtä tuottava 365 päivää vuodessa, vaan mekin tarvitsemme lepokautta kuten kaikki asiat luonnossa, Aho-Ryhänen sanoo.
– Lepo ei myöskään tarkoita viikon lomaa Kanarialla kaiken kiireen keskellä, vaan aidosti rytmin hidastamista.
Yhteys luontoon on auttanut Aho-Ryhästä pitämään elämässään leikin ja ilon. Iho ei ole puutarhatöistä moksiskaan, eikä hän käytä esimerkiksi kemiallisia lannoitteita tai hyönteismyrkkyjä.
Ihmisen ei kuulu olla yhtä tuottava 365 päivää vuodessa, vaan mekin tarvitsemme lepokautta kuten kaikki asiat luonnossa.
Hän kannustaa psoriasista sairastavia menemään useammin metsään ja viettämään aikaa luonnossa.
– Me psoria sairastavat emme ole itse aiheuttaneet sairauttamme, mutta en myöskään toivo, että kukaan sairastava asettuu matkustajan paikalle psoriasiksen suhteen, Aho-Ryhänen sanoo.
– Uskaltakaa pyytää eri hoitomuotoja ja avointa keskustelua!
Tiedosta omat rajasi
Aho-Ryhänen korostaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä. Ihmisen oloon vaikuttavat monenlaiset asiat ihmissuhteista lähtien: oikeanlainen seura tekee onnelliseksi, ravitsee sielua ja voi parantaa oloa monella tavoin.
– Kannattaa ajatella sitä, kenen kanssa on tekemisissä. Aina ei tietenkään voi valita ihmisiä ympärillään, mutta silloinkin voi vetää omat rajat.
Aho-Ryhänen toivoo voivansa tehdä puutarhojen parissa töitä vielä pitkään ja voivansa työllistää sillä muitakin ihmisiä. Liiketoiminta kasvaa kovaa vauhtia, ja Aho-Ryhänen toimii tällä hetkellä yrityksensä luovana johtajana, joka kerää muita ammattilaisia yhteen eri projekteja varten.
– Olen onnekas, kun voin omalla työlläni lisätä luonnon monimuotoisuutta ja auttaa sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä.
Psoriasista Aho-Ryhänen ei tällä hetkellä ajattele päivittäin tai edes viikoittain. Samaan aikaan hän tietää, että sairaus on jatkuvasti taustalla.
– Itselleen pitää olla rehellinen ja tiedostaa, missä omat rajat kulkevat ja mitkä asiat pahentavat psoria.
Itselleen pitää olla rehellinen ja tiedostaa, missä omat rajat kulkevat ja mitkä asiat pahentavat psoria.
Aho-Ryhänen rentoutuu harrastustensa parissa. Hän on laulanut kuorossa pitkään ja ostanut jonkin aikaa sitten hevosen, jonka kanssa hän ratsastaa maastossa.
– Hengitys on tosi tärkeässä roolissa sekä laulamisessa että ratsastamisessa. Silloin on pakko keskittyä vain siihen, mitä on juuri sillä hetkellä tekemässä. Sitoutuminen ja keskittyminen ovat juuri sitä, mitä tällaisella luonteella tarvitsen.
Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 2/2025. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.