Siirry päänavigointiin Siirry navigaatioon Siirry sisältöön Siirry alatunnisteeseen
Ihon aika -lehteen haastateltu Jenna Salo.
25.09.
2020

Joustot ja huolenpito tukevat työterveyttä

Psoriasis ei ole ongelma it-alalla työskentelevän Jenna Salon työpaikalla. Työnantaja tukee henkilöstön työssä jaksamista muun muassa kattavan työterveyshuollon ja joustavan työkulttuurin avulla.

Liukuva työaika, jonka voi sovittaa tilanteen mukaan omiin aikatauluihin. Kattava työterveyshuolto,  jonka kautta pääsee nopeasti erikoislääkärille tai vaikka lyhytterapiaan. Työkykyvakuutus, joka korvaa  muun muassa reseptilääkekuluja.

Kun Jenna Salo kertoo työsuhdeeduistaan, on helppo ymmärtää, miksi hän sanoo löytäneensä “parhaan  työpaikan ikinä”. Pian 34 vuotta täyttävä Salo on työskennellyt tamperelaisessa ohjelmistotalossa Goforessa kohta kuusi vuotta.

– Osaan olla kiitollinen työpaikastani. Tiedän, miten toisenlaistakin työelämä voi olla, hän sanoo. Palvelupäällikkönä työskentelevällä Salolla on sekä iho- että nivelpsoriasis. Hänelle on suureksi avuksi  se, että työpäivää ei tarvitse aloittaa joka päivä tietyllä kellonlyömällä. Nivelpsoriasis aiheuttaa hänelle nivelten jäykkyyttä ja sairauden lääkitykset pahoinvointioireita, jotka ovat voimakkaimmillaan aamuisin.
– Aiemmassa työssäni oli aikaisia aamuvuoroja, jotka olivat minulle tosi vaikeita. Nykyisin voin  rytmittää työpäivää oireiden mukaan. Helpottaa, kun työ ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan.

Työkyvyn pelastaja

Jenna Salo toimii asiakkaiden yhteyshenkilönä, ohjaa ja mentoroi omaa projektitiimiään sekä tukee  myyntiä. Käytännössä työ on toimistotyötä, jossa puhelin-, viesti- ja videopuhelulinjat ovat auki moneen  suuntaan.

Työpaikan sähköpöytä ja rullahiiri parantavat ergonomiaa, ja taukojumppasovellus auttaa vetreyttämään kroppaa työn lomassa. Nivelpsoriasiksen vuoksi käyttämäänsä rannetukea Salo kertoo hieman arkailleensa työsuhteen alussa.
– Nivelpsori oli minulle siinä vaiheessa vielä aika uusi juttu. Jännitti, alkavatko työkaverini epäillä työkykyäni. Näin ei onneksi käynyt.

Kaikista kiitollisin Salo on hyvästä työterveyshuollosta. Sen kautta hän on päässyt nopeasti ihotautilääkärille ja niveloireiden pahentuessa myös reumalääkärille. Lisäksi hän on saanut fysioterapiaa, ravitsemusterapeutilta ohjeita terveelliseen ruokavalioon sekä lyhytterapiaa mielen  hyvinvoinnin haasteisiin.

Kattava työterveyshuolto on ollut työkykyni pelastaja.

– Myös hammaslääkärikäyntejä tuetaan tietyllä summalla vuosittain. Sekin on ollut suureksi avuksi, koska psoriasiksen hoitoon käytettäviä lääkityksiä varten purukaluston on oltava kunnossa. Työnantaja  on ottanut työntekijöilleen työkykyvakuutuksen, joka kattaa muun muassa leikkaushoitoja, lääkkeitä ja  vuosittaisen lääkekaton omavastuun. Sen ansiosta Salo on voinut kokeilla nivelpsoriin erilaisia biologisia  lääkkeitä. Yhtä tehokkaisiin hoitoihin hänellä ei oman arvionsa mukaan olisi ollut muuten  varaa.

– Kattava työterveyshuolto on ollut työkykyni pelastaja. Työpaikkamme eduista se on minulle ehdottomasti tärkein ja sitouttavin.

Hyvinvointi on kilpailuetu

It-alalla kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Goforen henkilöstöpäällikön Laura Teron mukaan tähän haasteeseen voi vastata pitämällä ihmisistä hyvää huolta. Kolme vuotta sitten Gofore valittiinkin Suomen parhaaksi ja Euroopan toiseksi parhaaksi työpaikaksi työntekijäkokemusta kartoittavassa Great Place to Work -kilpailussa. Teron mukaan joustavat työajat, laajat työterveyspalvelut ja työkykyvakuutus koskevat koko henkilöstöä. Vaikka kaikki eivät jokaista etua tarvitsisikaan, jo mahdollisuuksien olemassaolo tuo työhön turvallisuutta.

– Työssä viihtyminen on kokonaispaketti, johon palkan, työkavereiden ja hyvien työtilojen lisäksi kuuluvat myös sekä fyysinen että psykologinen turvallisuus, Tero sanoo.

Myös Jenna Salo painottaa psykologisen turvallisuuden merkitystä. Hänelle se merkitsee muun muassa sitä, että sairautta ei tarvitse salailla eikä pelätä työsuhteensa vaarantuvan mahdollisten rajoitteiden takia.

“Jenna on telkkarissa!”

Lopullisesti Jenna Salo vakuuttui työpaikan hyvästä ilmapiiristä oltuaan haastateltavana sairaudestaan televisiossa. Kun ohjelma näytettiin, työkaverit bongasivat ruudusta tutut kasvot.

– He viestittivät illalla chatissa, että hei katsokaa, Jenna on telkkarissa. Kaikki palaute oli positiivista ja kannustavaa.

Sittemmin Salo on alkanut kertoa sairaudestaan entistäkin avoimemmin. Hän kirjoittaa vapaa-aikanaan blogia arjesta psoriasiksen kanssa, vetää vertaistukiryhmää nivelpsoriaatikoille ja toimii nykyisin myös psoriasisliiton somelähettiläänä.

– Olen oppinut hyväksymään psorin viime vuosina aika hyvin. Käännän sen vahvuudekseni ja asiaksi, jolla haluan auttaa muita. Toki edelleen tulee myös päiviä, jolloin ajattelen, että kaikki näkevät vain sairauteni.

Stressi pahentaa oireita Jenna Salolla psoriasis oireilee kuumottavana ja välillä vihlovanakin kipuna nivelissä ja jänteiden kiinnityskohdissa. Lisäksi kehoa jäykistävät selkävaivat. Etenkin päänahassa ja kasvojen reunaalueilla on ihottumaläiskiä. Väsymys puolestaan pakottaa pitämään vapaa-ajan aktiviteetit minimissä.

Oireiden voimakkuus vaihtelee kausittain, ja pahinta myrkkyä niille on stressi. Siksi Salo pyrkii pitämään arkensa niin tasaisena kuin mahdollista.

– Stressi tulee ihosta läpi hyvin nopeasti. Paljon kauemmin kestää saada tilanne taas rauhalliseksi. Työn joustojen vuoksi en ole kuitenkaan tarvinnut psorista johtuvaa sairauslomaa.

Stressiä on välillä vaikea välttää, sillä palvelupäällikön työ on melko hektistä ja suunnitelmat vaihtuvat usein kesken päivän. Siksi Salo kävi viime keväänä stressinhallintavalmennuksen, jonka työnantaja järjesti henkilöstölleen.

Olisi aika vaikeaa sairastaa kroonisesti vuosia ilman, että se ei vaikuttaisi mielen hyvinvointiin.

– Kurssin jälkeen olen alkanut esimerkiksi tehdä hengitysharjoituksia. Kun tulee stressaava tilanne, tasaannutan ensin sykettäni hengittelemällä ja vasta sitten jatkan asian parissa.

Toinen Salon hyväksi havaitsema keino on ottaa itselle pieni rauhoittava hetki työpäivän päättyessä miettien, mistä sinä päivänä voi olla kiitollinen. Pysähdys ja myönteisiin asioihin keskittyminen auttavat päästämään irti työkiireistä ja siirtämään ajatukset vapaalle.

Jokainen sairastaa joskus Henkisen hyvinvoinnin tukeminen on Laura Teron mukaan erityisen tärkeää asiantuntijatyössä, jossa uupumisen uhka on yksi riskitekijöistä. Siksi Goforella on järjestetty työterveyshuollon kautta mutkaton pääsy psykologin vastaanotolle ja tarvittaessa lyhytterapiaan.

Myös Jenna Salo on hakenut terapiasta apua muun muassa kivun kanssa selviytymiseen. Hänestä avun pyytäminen on vahvuutta.

– Olisi aika vaikeaa sairastaa kroonisesti vuosia ilman, että se ei vaikuttaisi mielen hyvinvointiin ja esimerkiksi unen laatuun. On tärkeää hakea apua kokonaisvaltaisesti, Salo toteaa.

Tero myöntää, että satsaukset henkilöstön työkyvyn tukemiseen vaativat rahaa, mutta toisaalta ne myös tuovat sitä. Yrityksen sairauspoissaoloprosentti on hänen mukaansa keskimääräistä matalampi, mutta luvun pienentäminen ei saa olla itsetarkoitus.

– Jos sairauspoissaolot painuisivat vielä alemmas, se kertoisi siitä, että ihmiset tekevät sairaina töitä. On mahdottomuus, että ihmiset eivät sairastaisi, Tero huomauttaa.

Myönteisyyden voima Työpäivän jälkeen Jenna Salo viihtyy kotona, koska palautumiseen on varattava ikaa. Chihuahuakoirat Mini ja Max pitävät kuitenkin huolen siitä, että ulkoilua on ohjelmassa päivittäin. Salo kertoo myös ottavansa paljon valokuvia. Se on yksi keino kohdistaa huomio myönteisiin asioihin.

– Niinä päivinä, kun en fyysisesti pysty jotain tekemään, katson kuvia niistä päivistä, jolloin pystyin. Suuntaan ajatukset siihen, miltä tuntui, kun oli mukavaa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Työ Terveys Turvallisuus -lehden kanssa.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 3/2020. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.