Kipu koskettaa kehoa ja mieltä

Kipu voi ahdistaa, valvottaa ja pitkittyessään heikentää elämänlaatua monin tavoin. Kipu tai kutina ei olekaan pelkästään kehon vaiva – siksi hoidossa on kiinnitettävä huomiota myös mielen hyvinvointiin.

Teksti: Helinä Kujala ja Hanna Karhunen
Kuva: Unsplash

Kivusta kärsivän naisen hahmo mustalla taustalla.

Kipu koskettaa kehoa ja mieltä

Särkee, vihloo, pakottaa, jomottaa, polttaa. Kipu voi tuntua monella eri tapaa ja useasta syystä. Vaikka tuntemus on epämiellyttävä, se on samalla tärkeä hälytysmerkki: Jokin osa kehostamme vaatii huomiota ja hoitoa. Kipu myös opettaa meitä lapsesta lähtien – kun kerran poltamme sormemme hellanlevyyn, pyrimme sitä vastedes välttämään.

Erityisen ongelmalliseksi kipu muuttuu silloin, jos sille ei löydy selkeää syytä, hoito ei tehoa tai kipu pitkittyy muusta syystä. Lääketieteellisen luokituksen mukaan kipu on kroonistunut, jos se on kestänyt yli kolme kuukautta tai vaivaa senkin jälkeen, kun sairauden tai vamman aiheuttama vaurio on parantunut.

Näin käy valitettavan usein: Työikäisistä suomalaisista noin joka viides kärsii kroonisesta kivusta. Yli 70-vuotiaista jatkuvaa kipua kokee lähes joka kolmas.

Aivot tulkitsevat kipuviestin

Kipukokemus tapahtuu aivoissamme. Esimerkiksi iholla, lihaksissa, luustossa ja nivelissä on nosiseptoreita eli hermosoluja, jotka reagoivat vaikkapa tulehduksen aiheuttamaan vaurioon ja lähettävät hermorataa pitkin kipuviestin selkäytimeen ja sieltä aivoihin.

Aivot tulkitsevat nopeasti, mistä päin kehoa viesti tulee ja miten voimakkaalta se tuntuu verrattuna aiemmin kokemaamme kipuun. Samalla kipuviesti virittää aivoissa alueita, jotka käsittelevät tunteita. Lopputuloksena syntyy kipukokemus.

Vaikka kivun mekanismeista tiedetään jo paljon, selvitettävää yhä riittää.

– Vaurioviestin synty ja välittyminen nosiseptoreista selkäytimen kautta aivoihin tunnetaan varsin hyvin. Tutkittavaa on vielä paljon aivojen vasteessa pitkäaikaiseen ärsykevirtaan ja aivojen eri alueiden vuorovaikutuksiin ja muovautuvuuteen, kertoo professori Eija Kalso Helsingin yliopistosta.

Kutina on yhtä häiritsevää

Myös kutina hankaloittaa elämää siinä missä kipukin.

– Kutinan ja kivun mekanismeissa on paljon yhtäläisyyksiä, vaikka ne välittyvätkin hieman eri reittejä. Kutina voi pahimmillaan olla hyvin häiritsevä ja kipuun verrattavissa, Eija Kalso sanoo.

Kipu on aina yksilöllistä – täysin samanlainen kudosvaurio voi aiheuttaa yhdelle pitkäaikaisen kiputilan, kun toisella jomotus hälvenee parissa viikossa. Kipukynnyksessäkin on selviä, usein perimästä johtuvia eroja ihmisten välillä.

Kutina voi pahimmillaan olla hyvin häiritsevä ja kipuun verrattavissa.

Kalson mukaan paras taltutuskeino tulehduksellisen sairauden aiheuttamaan kipuun ja kutinaan on perussairauden hyvä hoito. Käypä hoito -suosituksen mukaan nivelpsoriasiksen hoidossa kipulääkityksenä käytetään tulehduskipulääkkeitä. Tarvittaessa tulehdusta voidaan hillitä kortisonilla. Varsinaisiin reumalääkkeisiin tai esimerkiksi biologisiin lääkkeisiin siirrytään suosituksen mukaan, jos niveltulehdus ei rauhoitu. Ihopsoriasiksen hoitokeinoihin kuuluvat perus- ja lääkevoiteet, ultraviolettivalohoito sekä sisäinen lääkitys mukaan lukien biologiset lääkkeet.

Lääkkeetön hoito mukaan

Pitkäaikaista kipua ei kuitenkaan pidä hoitaa pelkästään lääkityksellä, vaan käyttöön on otettava muitakin keinoja. Koska pelko, huoli ja stressi voimistavat kiputuntemuksia, kivunhoidossa painotetaan myös mielen hyvinvoinnista huolehtimista.

Esimerkiksi mindfulnessista eli tietoisen, hyväksyvän läsnäolon opettelusta voi olla potilaalle hyötyä.

– Mielen voimalla on suuri merkitys kivunhoidossa. Rentoutuminen ja mindfulness-harjoitukset vähentävät stressiä ja sen kipua lisäävää vaikutusta. Myös ajatusten kohdentaminen pois kivusta tai kutinasta lieventää niitä, Eija Kalso sanoo.

Mielen voimalla on suuri merkitys kivunhoidossa.

Rauhallinen, luottavainen mieli sekä usko hoidon vaikuttavuuteen aktivoivat elimistön omat kivun hillintäjärjestelmät. Niiden välittäjäaineina toimivat elimistön palkitsemisjärjestelmän välittäjäaineet, esimerkiksi mielihyvähormonina tunnettu dopamiini.

Myös liikunta on tärkeä muistaa kivunhoidossa. Jos ennen esimerkiksi selkävaivoihin annettiin ohjeeksi liikkuminen kivun sallimissa rajoissa, nykyisin lääkäri saattaa kannustaa liikkumaan kivusta huolimatta. Toki lääkärin kanssa kannattaa jutella liikkumisen tavoista ja määrästä.

Elämäntavatkin vaikuttavat

Jos potilaalla on ylipainoa, painon pudotus voi auttaa kivunhallinnassa.

– Ylipaino ja rasvakudos pitävät yllä hiljaista tulehdusta, joka pahentaa kipua ja todennäköisesti myös kutinaa, Eija Kalso selventää.

Tupakointi on yksi kivun kroonistumiseen liittyvistä riskitekijöistä, ja myös alkoholinkäyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Noin joka neljäs pitkäaikaisesta kivusta kärsivä lievittää kipuaan ja ahdistustaan alkoholilla. Vaikka kipu hetkellisesti helpottuisikin, käyttöön liittyy omat vakavat riskinsä, kuten annosmäärien lisääntyminen toleranssin kasvaessa.

Alkoholi voi myös lisätä unihäiriöitä, joita kipupotilailla on usein muutenkin sekä fyysisten oireiden että niiden aiheuttaman ahdistuksen vuoksi. Syntyy itseään ruokkiva kierre: Uni häiriintyy, mieliala laskee, kivut voimistuvat – ja jälleen nukkuminen vaikeutuu.

Alkoholi voi lisätä unihäiriöitä, joita kipupotilailla on usein muutenkin.

Kalso muistuttaa unihygienian tärkeydestä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että unta vaalitaan välttämällä virkistävien juomien sekä kännykän tai muiden näyttölaitteiden käyttöä ennen nukkumaanmenoa, pitämällä kiinni säännöllisistä nukkumaanmenoajoista ja rauhoittamalla makuuhuone levolle. Ennen nukkumaanmenoa tehdyt hengitysharjoitukset voivat laskea vireystilaa ja helpottaa nukahtamista.

Jos omat konstit eivät riitä, lääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen unen nettihoitoterapiaan.

– Tietyt hermovauriokivun hoidossa käytettävät lääkkeet parantavat unta, esimerkiksi pieniannoksinen amitripyliini, jolla on antihistamiinivaikutus, Kalso kertoo. Hänen mukaansa sitä voi pienellä annoksella käyttää myös esimerkiksi niveltulehduskipuun.

Kipua ei saa vähätellä

Kipua pitää hoitaa hyvin, sillä pitkittyessään se heikentää elämänlaatua monin tavoin toimintakyvyn alentuessa ja sosiaalisen elämän kaventuessa.

– Kipu voi kiristää hermoja, minkä seurauksena ihmissuhteet saattavat kärsiä. Kipu voi myös häiritä oppimista ja muistamista. Ihmisillä on eri määrä resilienssiä, joten toisilla vaikutukset ovat suuria, toisilla pienempiä. Työkyvyn heikkenemisellä ja työkyvyttömyydellä on tietysti merkittävät seuraukset, Eija Kalso toteaa.

Hän huomauttaa, että pitkäaikaisesta kivusta ja unettomuudesta kärsivillä potilailla on paljon liitännäissairauksia, jotka tulisi huomioida potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa.

Suomalaiseen mentaliteettiin on ehkä perinteisesti liittynyt ajatus, että kivun kanssa on vain sinniteltävä, mutta tämä on onneksi jo suurelta osin muuttunut.

Tosin resurssien jaossa kivunhoitoa ei Kalson mukaan edelleenkään arvosteta riittävästi, ja siksi laadukasta hoitoa ei ole kaikille tarjolla. Esimerkiksi perusterveydenhuoltoon tarvittaisiin nykyistä enemmän kipuun perehtyneitä psykologeja.

Kutinalla on yhteys psyykkiseen oireiluun

Ihon kutina vaikuttaa monin tavoin psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä miehillä että naisilla. Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että kutinalla oli selvä yhteys unettomuuteen, masennukseen, ahdistukseen sekä heikentyneeseen elämänlaatuun.

Mitä useammin iho kutisi, sitä vakavammat olivat psykologiset oireet. Tutkijoiden mukaan lääkäreiden tulisikin huomioida mahdolliset psykososiaaliset oireet potilailla, jotka kärsivät kutinasta.

Lisätietoa:

Terveyskylän Kivunhallintatalo-sivustolla on laaja tietopaketti pitkäaikaisesta kivusta.

Mindfulness-harjoituksia löytyy esimerkiksi Mieli ry:n verkkosivuilta.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 2/2023. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.

Näin minä koen kivun ja kutinan

Pinja Ahonen

Sairastan läiskäpsoriasista, joka hankaloittaa elämää silloin, kun läiskät ovat taivealueella ja iho halkeilee. Parasta ensiapua ovat rasvaiset voiteet. Kiinnitän paljon huomiota myös vaatteiden materiaaliin ja väljään mitoitukseen, koska minulla kivun ja kutinan aiheuttaa se, kun vaate hankaa tai koskee ihoa. Materiaalin pitää olla pehmeä ja hengittävä eikä se saa takertua ihoon.

Jos minun on pakko käyttää epämukavia vaatteita vaikka juhlissa tai töissä, valmistaudun etukäteen tehohoitamalla niitä alueita, joissa ongelmia yleensä on. Kyynärpäät aiheuttavat useimmin kipua, koska ne liikkuvat koko ajan. Väljät hihat vaatteissa ovat siksi minulle tärkeä juttu.

Ihon kutinaa vähätellään mielestäni paljon. Ihmiset ajattelevat herkästi, että ei psorista ole haittaa, jos koko iho ei ole sen peitossa tai se ei näy päällepäin. Pienikin halkeama iholla voi kirvellä tosi paljon ja haitata keskittymistä.

Heli Wilkman

Minulla on ollut 40 vuotta pisarapsoriasis, jonka tilanne on vaihdellut vuosien mittaan. Kuluneena talvena psoria on ollut paljon, ja sen myötä iho on myös kutissut kovasti. 40 vuotta sitten vielä sanottiin, että psoriasis ei kutise, mutta onneksi tieto on siitä lisääntynyt.
Olen saanut psoriin säännöllisesti valohoitoa ja huomannut, että aina valohoitojakson alussa kutina on hillitöntä. Tilanne rauhoittuu hoidon edetessä, kun valo alkaa hoitaa ihoa.

Parasta apua on rasvaus ihan perusvoiteilla. Itselläni lähes rasva kuin rasva hillitsee kutinaa. Viime aikoina markkinoille on tullut myös erilaisia viilentäviä ihovaahtoja, joita olen käyttänyt silloin, kun tilanne on pahin. Kovaan kutinaan auttaa myös antihistamiini, josta ihotautilääkärini minulle aikoinaan vinkkasi. Otan antihistamiinia yötä vasten, jotta saan nukuttua hyvin eikä kutina pidä hereillä.