Siirry päänavigointiin Siirry navigaatioon Siirry sisältöön Siirry alatunnisteeseen
Ihotautien erikoislääkäri Taras Klimenko seisoo työpaikallaan Keravan terveysasemalla
27.09.
2019

Mielenrauhaa sairaudesta huolimatta

Psoriasis voi vetää mielen matalaksi, mutta mielen ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin. Kun voimavarat lisääntyvät, myös psoriasiksen hoitamiseen riittää aiempaa enemmän puhtia.

Psoriasis koettelee kehon lisäksi myös mieltä. Tutkimusten mukaan psoriasista sairastavilla on lähes kaksi kertaa suurempi riski sairastua mielenterveyden häiriöihin terveisiin ihmisiin verrattuna.

Mielenterveyden haasteet ovat tuttuja myös ihotautien ja yleislääketieteen erikoislääkärille Taras Klimenkolle. Kiinnostus ihotautipotilaiden psyykkiseen hyvinvointiin on saanut hänet kouluttautumaan psykoterapeutiksi työnsä ohessa.
– Mitä hankalampi psoriasis on, sitä enemmän se vaikuttaa mielenterveyteen ja suurentaa sairastumisen riskiä. Seurauksena voi olla masennusta, ahdistusta tai itsetuhoisia ajatuksia sekä häpeän tunteita ja eristäytymistä, Klimenko sanoo.

Hän arvelee, että monella henkistä kuormitusta lisäävät etenkin ulkonäköön liittyvät huolet. Lisäksi ihottumaalueiden rasvaus vie aikaa ja energiaa, ja osaa potilaista vaivaa kutina. Nivelpsoriasista sairastavilla kivut ja muut oireet voivat rajoittaa paljonkin normaalia elämää.
– Sairastamisen kirjo on hyvin moniulotteinen, ja elämänlaatua voivat heikentää monet tekijät. Taloudelliset seikatkin saattavat kuormittaa, koska rasvoihin kuluu paljon rahaa ja kalliit sisäiset lääkehoidot täyttävät Kelan lääkekaton nopeasti. Vaatteiden valinnatkin teettävät ongelmia ihon hilseilyn ja hikoilun vuoksi.

Sairaus voi aiheuttaa stressiä ja unettomuutta ja paljon muuta ei sitten tarvitakaan, kun hyvinvointi alkaa horjua.

Tulehduskin vaikuttaa psyykeen

Jo pitkään on tiedetty, että masennus ja ahdistuneisuushäiriöt kuuluvat psoriasiksen liitännäissairauksiin. Suomalainen lääkäriseura Duodecim uutisoi kesällä tutkimuksesta, jonka mukaan psoriaatikoilla näyttää olevan tavallista suurempi riski sairastua myös joihinkin muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Tutkimustulokset julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Dermatology -lehdessä, ja ne perustuvat 14  000 psoriasista sairastavan seu-rantatietoihin kymmenen vuoden ajalta. Taras Klimenko suhtautuu tuoreeseen tutkimustulokseen maltillisesti.
– Kaksisuuntaisen mielialahäiriön riski on vain hieman tavallista suurempi ja silti varsin pieni. Monissa muissakin sairauksissa on kohonnut riski sairastua mielialahäiriöihin, ei vain ihosairauksissa.

Hän huomauttaa, että riskin kohoamiseen vaikuttaa myös kehon tulehdustila. Mitä voimakkaampi tulehduksellisuus, sitä vahvempi yhteys sairaudella on psyykeen. Samassa lehdessä julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa mielenterveysongelmien havaittiin alkavan usein jo muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun psoriasis oli diagnosoitu. Siksi potilaille olisi syytä tarjota keskusteluapua jo taudin alkuvaiheessa ja huomioida mielialaongelmien riski myös myöhemmin.
– Mielialaongelmat on tärkeä hoitaa siitäkin syystä, että muuten potilas ei jaksa hoitaa psoriasistaan. Etenkin paikallishoidot ovat melko työläitä, Klimenko sanoo.

Terveydenhuollossa mielen hyvinvointi jää helposti taka-alalle, kun hoidetaan itse  perussairautta. Klimenkosta tämä on ongelma ja ennen kaikkea aikakysymys, sillä psyykkisiin vaivoihin keskittymi-nen vaatii moninkertaisen ajan fysiologisiin oireisiin verrattuna.
– Meillä lääkäreillä on joskus myös inhimillinen taipumus olla puuttumatta niihin asioihin, joita emme koe täysin hallitsevamme, Klimenko huomauttaa.

Hae rohkeasti apua

Mitä aikaisemmin masennuksen hoito saadaan aloitettua, sitä nopeammin siitä toipuu. Taras Klimenko kannustaakin jokaista mielenterveyspulmien kanssa kamppailevaa hakemaan apua – on se sitten esimerkiksi keskusteluapua, vuorovaikutteista tai verkossa tapahtuvaa psykoterapiaa tai lääkehoitoa.
– Masennus kehittyy vähitellen. Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, jos huomaa olevansa voimaton ja iloton sekä miettivänsä elämän tarkoitusta.

Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, jos huomaa olevansa voimaton ja iloton sekä miettivänsä elämän tarkoitusta.

Jos psoriasista hoidetaan sisäisillä lääkkeillä, myös psyyken hoitamiseen voidaan tarvittaessa valita lääkehoito, koska yhteisvaikutukset ovat melko harvinaisia. Klimenkon mukaan vain siklosporiinilla ja muutamalla muulla lääkeaineella on merkittäviä yhteisvaikutuksia mielialalääkkeiden kanssa, mutta silloinkin on olemassa vaihtoehtoja.

Voimavaroihin vahvistusta

Taras Klimenko sai laillistetun psykoterapeutin pätevyyden vuosi sitten. Terapia on kuitenkin vain pienimuotoinen sivutyö, sillä suurin osa hänen työajastaan kuluu lääkärin tehtävissä Keravan terveyskeskuksessa sekä yksityislääkärinä Ihosairaalassa ja Lääkärikeskus Aavassa.

Kun Klimenko aikoinaan erikoistui ihotautilääkäriksi, hän huomasi, että moni laaja-alaista ihottumaa sairastanut erikois-sairaanhoidon potilas voi henkisesti huonosti. Ja kun potilas ei jaksanut hoitaa itseään, ihotautikaan ei parantunut. Erikoistuvaa lääkäriä vaivasi se, että psyykkisiin ongelmiin puuttumiseen ei ollut aikaa tai taitoa, vaan potilaiden toivottiin itse hakeutuvan psykiatrian piiriin.

Ennen psykoterapeutin koulutusta Klimenko ajatteli, että mielialan kohentuessa myös iho-oireet lievenevät merkittävästi. Enää hän ei odota yhtä suoraviivaista seurausta.
– Samalla ihotautikin kyllä yleensä rauhoittuu jonkin verran. Tärkein muutos on kuitenkin se, että potilas tulee toimeen itsensä kanssa, pystyy käymään töissä, harrastamaan ja elämään normaalimpaan tapaan kuin ollessaan masentunut.

Surutyöllä tunteet näkyviksi Psykoterapeutin työssään Taras Klimenko käyttää kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Keskeisenä tavoitteena on, että ihminen oppisi asettamaan sairautensa ikään kuin sivurooliin elämässään.
– Moni kokee itsensä sairauden kautta, ja silloin hän ei hallitse sairautta vaan sairaus hallitsee häntä. Ajatukset pyörivät taudin ympärillä: mitä voin ja en voi sen vuoksi tehdä, ja miten pääsisin siitä eroon.

Terapiassa pyritään suuntaamaan tavoitteet itselle tärkeisiin, omien arvojen mukaisiin kohteisiin. Ihmi-nen voi huomata, että hän pystyy tekemään mielihyvää tuottavia asioita sairaudestaan huolimatta. Myös tunteiden tunnistaminen ja käsittely on terapiassa tärkeää, ja siinä voi Klimenkon mukaan auttaa ajatus surutyöstä. On sallittua ja suotavaakin antaa surun ja häpeän tunteiden tulla ja hyväksyä ne, sillä silloin niiden voima heikkenee, eivätkä ne enää rajoita mielekkääksi koettua tekemistä.

Some lisää ulkonäköpaineita

Psoriasikseen voi sairastua missä iässä vain, mutta tyypillisimmät ikävaiheet ovat 15–25 vuotta ja 50–65 vuotta. Taras Klimenko arvelee sairastumisen olevan henkisesti raskaampaa vanhemmiten, jolloin ihmiselle on usein kertynyt jo muitakin terveysongelmia.
– Mitä nuorempana ihotautiin sairastuu, sitä paremmin sen kanssa ehtii tulla sinuiksi. Jos saa vaikean psoriasiksen keski-iässä, se kyllä usein romahduttaa elämänlaadun.

Toisaalta etenkin nuoria kuormittavat ulkonäköpaineet, ja sitä taakkaa ihotauti voi entisestään lisätä. Klimenko kertoo, että harva potilas alkaa vastaanotolla oma-aloitteisesti kertoa ulkonäköön liittyvästä alemmuudentunnosta, mutta asia tulee esiin kysymällä.
– Sosiaalinen media lisää painetta valtavasti. Kun sen kuvavirtaan tottuu, syntyy virheellinen vaikutelma siitä, miltä ihmisen pitäisi näyttää.

Klimenko toivoo, että niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset hellittäisivät virheettömyyden tavoittelusta, joka tekee elämästä uuvuttavaa. Sen sijaan energia kannattaa suunnata asioihin, joista oikeasti pitää.
– On hyvä oppia ymmärtämään, että meissä kaikissa on virheitä ja puutteita. Ja että se on ihan okei.

Teksti on julkaistu Ihonaika-lehden numerossa 3/2019. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.

6 vinkkiä mielen hyvinvointiin

  1. Nuku riittävästi. Älä tingi yöunestasi, vaan mene ajoissa nukkumaan. Hae tarvittaessa apua uniongelmiin. 
  2. Ujuta päivääsi liikettäEtsi mielekäs liikuntalaji, ja hyödynnä arkiliikunnan mahdollisuudet. Liikunta ehkäisee masennusta ja lievittää sen oireita. 
  3. Huolehdi ravinnostaMuista kohtuus syömisessä ja juomisessa. Terveellinen ruokavalio tukee mielen hyvinvointia. 
  4. Etsi elämääsi rentouttaTee asioita, joissa mieli lepää. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen voi rentouttaa. 
  5. Huomaa myönteiset asiat. Tee lista asioista,joista voit olla kiitollinen. Niitä on ehkä enemmän kuin luuletkaan. 
  6. Hae apua vertaistuestaSairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Vertaistukea voi saada esimerkiksi Psoriasisliiton ja sen jäsenyhdistysten kautta.