Viikonlopun hiljentymisretriitti, syyskauden kuntotreeni, tipaton tammikuu – näistäkö apu elintapamuutoksessa? Terveellisen elämän ohjeista ei ole pulaa, mutta pysyviä tuloksia on vaikea saavuttaa yksittäisillä kuureilla. Puuttuva palanen löytyy mielestä.

Lupaavasti alkaneet elintapamuutokset lopahtavatkin usein siihen, että elämä nähdään projektina ja yksittäisinä suorituksina. Haluaisimme uskoa, että kuukauden kuntosaliharjoitus johtaa automaattisesti hyvinvointiin. Haukkaamme silloin liian suuren palasen kerralla.

Psykologi Anu Tevanlinna kiinnostui terveyskäyttäytymisen haasteista, kun hän asiakkaidensa kanssa pohti muutoksen haasteita. Esiin nousi jatkuvasti sama asia: pelkkä tieto ei yksin riitä muuttamaan ihmisen käyttäytymistä ja tottumuksia.

Pelkkä tieto ei yksin riitä muuttamaan ihmisen käyttäytymistä.

– Hyvinvointialalla on aikaisemmin hyödynnetty melko vähän psykologien osaamista. Ihmisen mielellä on merkittävä rooli terveyskäyttäytymisessä. Perinteiset ohjeet kannustavat meitä syömään terveellisesti, liikkumaan enemmän ja stressaamaan vähemmän, mutta jostain syystä tieto ei muutukaan automaattisesti toiminnaksi.

Ihmisen psyyke on otettava mukaan. Käyttäytymiseen vaikuttavat elämäntilanteet ja psyykkiset prosessit, kuten motivaatio, persoonallisuus, temperamentti, sisäinen puhe, uskomukset ja tunteet. Kuukauden harjoitusohjelma ei tuotakaan pysyvää tulosta, jos kuurin jälkeen palaa entiseen elämäntapaan.

Arvot ja tunne ohjaavat muutosta

Anu Tevanlinna kannustaa irtautumaan projektiajattelusta mutta muistuttaa samalla, että kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla.

– On hyödyllistä miettiä, millaisia asioita on mahdollisuus ylläpitää omassa arjessaan. Kannattaa valita sellaisia konkreettisia muutoksia, joihin arvioi omien voimavarojensa riittävän vaikkapa puolen vuoden tai vuoden ajaksi. Aloittamisen ajankohtakin voi olla tärkeä. Joidenkin voi olla helpompi rakentaa uusia rutiineja valoisaan kesäaikaan, toinen onnistuu paremmin lomakauden virkistämänä syksyllä.

Tevanlinna pitää tärkeänä armollisuutta. On myös annettava itselle varaa joustaa tavoitteissa, jos vaikkapa psorin oireet yllättäen lehahtavat vaikeiksi ja vievät voimia totuttua enemmän.

Kaiken takana ovat arvot. Niihin perustuva motivaatio ohjaa toimintaa ja tukee muutosta silloinkin, kun oma usko alkaa lopahtaa. Silloin on hyvä pohtia, mikä on itselle hyvä elämä ja vaalimisen arvoista – mikä on aidosti merkityksellistä.

– Tässä pohdinnassa auttaa konkreettisuus. Voi miettiä sitä, miltä oma arki näyttää, jos elää arvojensa mukaan. Millaisia asioita tekisin ja kenen kanssa? Miten käyttäisin omat rajalliset voimavarani, jos ajankäyttöäni ohjaisivat arvot? Jos pidän tärkeänä, että jaksan viettää yhteistä aikaa perheeni kanssa, saatan miettiä työtä uudesta näkökulmasta. Tai jos työ on tärkeä arvo, pidän itsestäni huolta niin, että säilytän työkykyni.

On annettava itselle varaa joustaa tavoitteissa, jos vaikkapa psorin oireet yllättäen lehahtavat vaikeiksi.

Muutoksen kynnyksellä on uskallettava haaveilla siitä, mikä olisi mahdollista. Tässä tieto antaa tilaa tunteille. Vaikka pidämme itseämme faktojen ohjaamina järkiolentoina, tunteilla on ihmisen lajinkehityksen seurauksena hyvin keskeinen rooli kaikessa, mitä teemme ja miten teemme.

– Ihmisen mieli toimii niin, että se pyrkii luontaisesti ohjaamaan meitä poispäin epämiellyttävistä tunteista ja kohti turvaa ja mielihyvää. Vältämme asioita, jotka herättävät meissä esimerkiksi epävarmuutta, pelkoa, häpeää. Tällainen automaattireaktio vaikuttaa myös elämänmuutoksissa.

Joudumme muutosta yrittäessämme kohtaamaan tekemisiä, joista voi nousta epämiellyttäviä tunteita. Silloin arvot auttavat näkemään toiminnan merkityksen. Voin siis sietää ruokailutottumusten remontissa nyt jonkin verran epämiellyttävyyttä, koska painonhallinta parantaa hyvinvointiani tulevaisuudessa. Hyväksyn sen, että pitää ponnistella minulle tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Kun toiminta palvelee aidosti merkityksellistä päämäärää, niin hetkellistä epämiellyttävyyttäkin on mielekästä sietää.

Muutoksen tukipilarit

Moni kaipaa elämäntapamuutoksissa ystävän tai ammattilaisen tukea. Joku saa voimaa ystävien kanssa keskustelusta, toinen kirkastaa ajatuksiaan kirjoittamalla.

Kirjoittaminen tekee asian näkyväksi ja konkreettiseksi. Ihmisen muisti on rajallinen, ja kirjoittaminen kirkastaa ja jäsentää omia arvoja.

Toinen tapa selkeyttää arvopohjaa on piirtää käsitekartta. Tyhjän paperin keskelle kirjoitetaan itselle tärkeät asiat. Tämän ympärille kootaan elämän tärkeät asiat, jotka voivat olla ihmisiä, asioita, abstrakteja asioita, arvoja. Näitä elämän kiintopisteitä voi tarvittaessa vielä kiteyttää numeroimalla niitä tärkeysjärjestykseen.

Puhumisen, kirjoittamisen ja arvokartan piirtämisen lisäksi mielikuvaharjoitukset auttavat muutoksessa. Silloin kuvitellaan, miltä hyvä elämä näyttäisi ja mitkä ovat tämän elämän merkityksellisiä ydinasioita.

– Jollekin voi olla helpompi jäsentää ajatuksia ottamalla yhden elämän osa-alueen käsittelyyn yhtenä päivänä. Näin vähitellen käydään läpi työn, hyvinvoinnin, harrastusten, oman ajan, perheen, parisuhteen merkitystä elämässä.

Lääkäri saattaa suositella painonhallintaa, mutta jos ylipaino on kertynyt pääasiassa tunnesyömisestä, mikään määrä itsekuria ei korjaa tilannetta. Psykologin vastaanotolla voi käsitellä motivaatiota, sisäistä puhetta ja tunteita.

– Näissä tilanteissa ihminen tarvitsee uudenlaisia tunnesäätelykeinoja, jotka tukevat hyvinvointia ja terveyttä. Vaikuttamalla ensin tunnesäätelyyn, painokin todennäköisesti muuttuu vähitellen.

Jos ylipaino on kertynyt pääasiassa tunnesyömisestä, mikään määrä itsekuria ei korjaa tilannetta.

Tevanlinna korostaa tässäkin armollisuutta. Kaikki ei ole aina kiinni siitä, että ihminen ei tiedä, mitä pitäisi tehdä. Moni tunnistaa tehneensä lukuisia elämäntapamuutoksia elämänsä aikana, mutta mikään ei ole onnistunut pysyvästi.

– Taustalla voi olla psyykkisiä tekijöitä, mutta myös elämäntilanteisiin liittyviä tekijöitä. Jos työ haukkaa 12 tuntia vuorokaudesta, voimavaroja ei riitä muutokseen. Jos ei nuku riittävästi, levon ja rasituksen suhde on korjattava ennen kuin jaksaa tarttua muihin muutoksiin elämässä.

Lue lisää:
Anu Tevanlinna, Hyvinvointia mielelläsi. Atena 2020.