Sairastuin lokakuussa pitkästä aikaa ihan tavalliseen flunssaan.

Taudissa ei ollut kerrassaan mitään erityistä. Sain kaikki tavanomaisimmat flunssan oireet, ja sairaus eteni juuri siten kuin se on aiemminkin edennyt.

Parannuskeinotkin olivat tutut. Peruin kaikki menot, lepäsin, join paljon teetä ja katsoin televisiosta hyvän mielen ohjelmia. Välillä luin tai tein jotain muuta hiukan keskittymistä vaativaa, jotten olisi tylsistynyt. Oireiden päätyttyä pidin vielä muutaman päivän taukoa liikunnasta.

Toimintasuunnitelmani ja sen toteutus onnistuivat tällä kertaa niin hyvin, että paranin ennätysajassa. Olin tietysti iloinen päästyäni (toivottavasti – nyt sormet ristiin!) syysflunssakaudesta näin vähällä. Jälkeenpäin kuitenkin mietin, miksi tällaisia toimintamalleja ei ole valmiina mielessä silloin, kun minua vaivaa esimerkiksi stressi tai mieli on muuten kuormittunut.

On varmasti paljon ihmisiä, jotka ovat varustautuneet paremmin erilaisiin mielenterveyttä rasittaviin tilanteisiin. Moni tuntuu kuitenkin lähinnä sinnittelevän kiireisten tai kuormittavien jaksojen yli ja odottavan, että tilanne helpottuu aikanaan.

Kyllä tämä tästä, ensi viikko on jo helpompi, toistelemme itsellemme kuukaudesta toiseen. Joskus näin onkin. Mutta kuinka moni asia oikeasti muuttuu, jos emme itse muuta mitään?

Kyllä tämä tästä, ensi viikko on jo helpompi, toistelemme itsellemme kuukaudesta toiseen.

Meillä kaikilla on mielenterveys, ja jokaisella se on myös joskus koetuksella. Taustalla voi olla kuormittava elämäntilanne, kiireinen vaihe töissä, fyysinen tai psyykkinen sairaus, pimeä vuodenaika, huoli läheisestä tai jotain ihan muuta.

Mielenterveyden häiriöihin tulee tietysti saada asianmukaista hoitoa (mikä sekin näyttää tällä hetkellä valitettavan vaikealta), mutta monia tilapäisempiä vaivoja voisimme helpottaa muillakin tavoilla.

Mitä jos alkaisinkin kuulostella vähän tarkemmin omaa mielialaani? Jos tunnistan ajoissa, että kuormitusta alkaa kertyä, voisin koota itselleni samantyylisen selviytymispaketin kuin tavalliseen flunssaan.

Ota yhteyttä pariin ystävään. Pidä kunnon tauko työpäivän keskellä, laita silmät kiinni ja keskity hengittämään. Käy kävelyllä metsässä ja kiipeä kalliolle katsomaan maisemaa. Ja ennen kaikkea – pyri vähentämään tai jakamaan kuormitusta jollain tavalla. Juttele muiden kanssa, hae vertaistukea, lepää.

Mielen kuormitusta ei voi täysin estää, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta osaisinko jatkossa suhtautua siihen paremmin?

Mielen kuormitusta ei voi täysin estää, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta osaisinko jatkossa suhtautua siihen paremmin?

Mielenterveys on teemana myös tässä Ihon aika -lehdessä. Lehden pääjutussa Maria Karras kertoo omat kokemuksensa psoriasiksesta ja mielestä. Omat näkökulmansa kertovat myös lääkäri Taras Klimenko ja koomikko Teemu Vesterinen. Lisäksi lehdessä on hyvä valikoima tulevia kursseja ja tapahtumia, joista voi saada vertaistukea elämään psoriasiksen kanssa, kaikkine mielen kuormituksineen.

Valoa loppuvuoteen juuri sinulle, joka luet lehteä!

Hanna Karhunen on Psoriasisliiton viestintäpäällikkö ja Ihon aika -lehden päätoimittaja.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 4/2023. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.