28.09.

Paljon muuta kuin kupru ihossa 

Käsitys psoriasiksesta pelkkänä ihosairautena joutaa romukoppaan. Nyt pyritään ymmärtämään ja hoitamaan potilasta kokonaisvaltaisesti. 

Kun psoriasista sairastava astuu lääkärin vastaanotolle, sekä potilaan että lääkärin huomio saattaa keskittyä ensin ihoon. Psoriasis on ihon ja nivelten sairaus, mutta oikeasti paljon muutakin. Ihon kuntoon vaikuttaa myös esimerkiksi suoliston kunto: tulehdus suolistossa näkyy myös ihossa. 

Suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa psoriasis määritellään ihon ja nivelten monimuotoiseksi ja krooniseksi, immunologiseksi tulehdustaudiksi. 

Juuri psoriasikseen liittyvä inflammaatio, elimistön tulehdustila, tuo kuitenkin mukanaan kokonaisen kirjon muitakin pulmia. Kudostulehdus jyllää koko kehossa: ihossa, nivelissä, rasvakudoksessa ja suoliston limakalvossa. Kudokset myös viestivät koko ajan keskenään.  

Ei siis ihme, että keskivaikeaa ja vaikeaa tautimuotoa sairastavilla todetaan muuta väestöä useammin niin sanottuja liitännäissairauksia, jotka pitäisi huomioida, tutkia ja hoitaa. 

– Iho on ihmisen suurin, aktiivinen, immunologinen elin, joka on yhteydessä muuhun elimistöön ja ympäristöön. Tutkimustieto on muokannut käsitystä psorista sairauskokonaisuutena, joka kattaa myös liitännäissairaudet, sanoo ihotautien erikoislääkäri Jaana Mattila. 

Kun Mattila valmistui ihotautilääkäriksi vuonna 1992, psoriasiksen liitännäissairauksiin ei kiinnitetty kovasti huomiota. Silloin oli tapana hoitaa enemmän sitä, mikä näkyy – ja hoitokeinotkin olivat nykyistä harvemmassa. 

– Silloin ajattelimme, että ihopsoria sairastavilla esiintyy vain harvoin niveltautia. Nykyisten arvioiden mukaan sitä on jopa 40 prosentilla sairastuneista. Psoria sairastavalla voi olla myös hoitoa vaativa verenpainetauti tai diabetes, mikä vaikuttaa myös itse psoriasikseen ja siten ihmisen koko hyvinvointiin. 

Älä jää yksin

Jaana Mattila kuvaa psoriasiksen taudinkuvaa kukalla, jonka terälehdet edustavat kaikkea sitä, mitä psoriasikseen voi liittyä. 

Liitännäissairauksien lista ei ole ihan lyhyt. Psoriasista sairastavilla on todettu riski sairastua Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolitulehdukseen. Liitännäissairauksia ovat myös metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, verisuonitukosten riski, rasva-aineenvaihdunnan häiriö sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö eli diabetes. 

Listaa voisi jatkaa vielä kuivilla silmillä ja silmien värikalvotulehduksella. Lisäksi lieväkin psoriasis voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Jo lapsilla voidaan todeta psoriasiksen liitännäissairauksia. 

Eikö tällainen ongelmien kirjo aiheuta epätoivoa? 

Mattilan viesti on kuitenkin, että apua on tarjolla, eikä ongelmien kanssa pidä jäädä yksin. On hyvä selvittää kokonaistilanne, sillä hoitokin on kehittynyt harppauksin.

Apua on tarjolla, eikä ongelmien kanssa pidä jäädä yksin.  

– Psoriasissairauden kukkaan liittyy todella monta asiaa ja huolta, mutta toisaalta uusien lääkemuotojen avulla voidaan myös hoitaa monet näistä sairauksista. Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, jotka estävät tulehdussolujen toimintaa tai niiden välistä viestintää. Ne ovat tuoneet vaikuttavuutta myös psoriasiksen hoitoon, Mattila toteaa. 

Hyvää hoitoa ympäri vuoden

Jaana Mattila käy puhumassa psoriasisyhdistysten potilasilloissa siitä, miten tärkeää on hoitaa psoriasiksen lisäksi muun muassa kohonnutta verenpainetta tai diabetesta. Tietoa ei ole koskaan liikaa. 

– Meidän terveydenhuollon ammattilaisten on osattava kertoa näistä asioista selkeästi. Välillä on uskallettava hypätä pois omalta tontilta, jos potilaan hoito sitä vaatii. Meidän tehtävämme on kertoa, milloin ja mihin mennä tarkistuttamaan verenpaine tai päivittämään verensokeriseurannat, tai että nyt olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota terveellisiin elintapoihin. 

Mattila on huolissaan hoidon pirstaloitumisesta. Lääkäreiden vaihtuminen on potilaalle hankalaa. Potilaalta vaaditaan paljon aktiivisuutta oman asiansa hoidossa.  

Reumapotilaiden hoito sai Mattilan aikoinaan kiinnostumaan kokonaisvaltaisesta hoidosta. Hänen mielestään paneutuminen ja potilaan asioiden koordinointi eivät todellisuudessa vie edes kovin paljon aikaa ja säästävät pidemmän päälle turhilta lääkekokeiluilta ja tutkimuksilta.  

Hän on ottanut potilaita vastaan viimeiset 17 vuotta yksityisvastaanotolla Vaasassa, jossa yhteydet terveyskeskukseen ovat toimivat ja hyvät. Mattila huomauttaa, että erikoissairaanhoidossa taitava hoitaja on potilaalle kullanarvoinen, aivan yhtä tärkeä kuin lääkäri. 

– Toimiva hoito onnistuu eri toimijoiden yhteistyöllä. Meidän pitää taata potilaalle hyvä hoito ympäri vuoden, jotta hänen elämänsä voisi jatkua normaalina. Ihmisen pitää saada olla suhteellisen oireeton 24 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa ja 365 päivää vuodessa.  

Positiivinen kierre käyntiin

Yhden asian Jaana Mattila haluaa erityisesti tuoda esiin. Olisi tärkeää seuloa aika ajoin huolellisesti myös nivelpsoriasiksen mahdollisuus ihopsoriasista sairastavilta potilailta, aivan kuten seurataan verensokeria tai verenpainetta. Potilaan voi lähettää vaikka reumalääkärin konsultaatioon lisätutkimuksia varten. 

– Tavoitteena on, että perustauti ei pahene ja että ihminen säilyttää työ- ja toimintakykynsä psorista huolimatta. Tämä on elämänlaadun kannalta tärkeää.  

Mattila luonnehtii ihopsoriasista sosiaaliseksi sairaudeksi. Kun iho on paremmassa kunnossa, kynnys lähteä ihmisten ilmoille alenee. Tuolloin on helpompi liikkua ja olla muuten aktiivinen omassa elämässä.  

– Vaikka moni asia lähtee ihmisestä itsestään, tämän halusta ja motivaatiosta, tehokkaalla hoidolla saadaan ihon kunto paremmaksi ja positiivinen kierre liikkeelle. Hyvä hoito auttaa ihmistä pärjäämään.  

Tehokkaalla hoidolla saadaan positiivinen kierre liikkeelle.

Mattila rohkaisee myös potilaita sanomaan lääkärille suoraan, jos hänestä jokin hoito tai lääke ei toimi. Silloin hoito tulisi arvioida ja suunnitella uusista lähtökohdista. 

– Psoriasiksen elämänlaatututkimuksissa on myös todettu, että ihosairaudet kuormittavat ihmistä aivan yhtä paljon kuin psyykkiset sairaudet. Tätä ei ole kansanterveydellisesti vielä täysin tajuttu meillä. Pinnan alla tapahtuu paljon, ja se maksaa. 

Prosentit eivät koko totuus

Käypä hoito -suosituksessa psoriasis on luokiteltu lievään sekä keskivaikeaan ja vaikeaan tautimuotoon. Niin sanottu vaikeusasteen BSA-mittari mittaa psoriasiksen osuuden prosenttina ihosta. Jos BSA on alle kolme prosenttia, kyseessä on lievä psoriasis. BSA kolmesta kymmeneen prosenttia on keskivaikea ja BSA yli 10 prosenttia on vaikea psoriasis.                    

Potilas saattaa silti miettiä, ymmärtääkö lääkäri mitään taudin todellisesta luonteesta käyriä piirtäessään.  

– Pelkät prosentit eivät tietenkään kerro koko totuutta. Diagnoosiin pitäisi koota ihmisen koko sairaus- ja elämänkartta. Hoidon valinnassa mittarit vaikuttavat, mutta jos tilanne uhkaa elämänhallintaa, pitää miettiä muutakin kuin prosentteja, Jaana Mattila huomauttaa. 

Tässä juuri liitännäissairaudet astuvat kuvaan mukaan. Lievää psoriasista vaikeuttaa huomattavasti se, jos ihmisellä on esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus. Silloin hoitohenkilökunnan pitää herätä ja toimia aktiivisesti niin, että kaikki sairaudet hoidetaan kunnolla.  

– Potilaat kertovat koskettavia tarinoita siitä, miten hyvä hoito on muuttanut heidän elämänsä. Moni pärjää työelämässä pitkään, nuoret pääsevät opiskelemaan haaveilemaansa alaa ja perustavat perheen. Joku innostuu vihdoin remontoimaan elintapojaan. 

Kun psoriasiksen hoito on toimivaa ja ajan tasalla, esimerkiksi ihon kuntoon liittyvä häpeä ei enää estä tekemästä haluamiaan asioita. 

– Yksi nuori isä kertoi, kuinka hienoa on, kun voi vihdoin mennä yhdessä pienten lastensa kanssa häpeilemättä uimahalliin. 

Teksti on julkaistu Ihonaika-lehden numerossa 3/2018. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.

Mitä ovat liitännäissairaudet?

Keskivaikeaa tai vaikeaa iho- ja nivelpsoriasista sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonitauteja, sydän- ja aivoinfarkteja sekä niiden riskitekijöitä, kuten ylipainoa, verenpainetautia, aikuisiän diabetesta, rasvamaksaa, suurentuneita rasva-arvoja, tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä. Sepelvaltimotauti on tärkein keskivaikeaan tai vaikeaan psoriasikseen liittyvän kuolleisuuden aiheuttaja.  

Myös tulehdukselliset suolistosairaudet ja keliakia ovat jonkin verran muuta väestöä yleisempiä Iho- ja nivelpsoriasista sairastavilla. Myös masennuksen ja ahdistuksen riski on suurentunut. 

Liitännäissairaudet on huomioitava potilaan seurannassa ja kokonaisvaltaisessa hoidossa. Potilasta kannustetaan terveisiin elintapoihin: normaalipainoisuuteen, säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja alkoholin käytön rajoittamiseen. (Iho-ja nivelpsoriasis, Käypä hoito -suositus 2017) 

Jaana Mattilan vinkit 

Lääkärille:

Älä tuijota vain omaa erikoisalaasi. Kysy potilaalta myös muista sairauksista ja niiden hoidosta. Älä karta ns. vaikeita aiheita: lääkärin tehtävä on ottaa puheeksi esimerkiksi psoriasiksen vaikutus seksuaalisuuteen – potilas ei tätä välttämättä uskalla itse tehdä. 

Jos ihotauti on lievä, mutta potilaalla on lisäksi suolistosairaus tai niveltauti, se muuttaa psorin keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Kelan B-lausunnossa arvio potilaan psyykkisestä kuormittuneisuudesta tai uhkaavasta työkyvyttömyydestä on painava kriteeri tehokkaamman hoidon saamiseksi.  

Potilaalle:

Liitännäissairaudet vaikuttavat psoriasiksen hoitotasapainoon. Hyvätkään hoidot eivät tehoa, jos muut sairaudet ovat huonossa hoidossa. 

Kirjoita paperille yhteenveto, mitä sairauksia, oireita ja hoitoja sinulla on, ja ota se mukaan terveyskeskuslääkärin luo mennessäsi, jotta kaikki oireet tulevat huomioiduiksi ja hyvin hoidetuiksi.