Jokaisen terveydenhuollossa asioivan on hyvä tuntea omat oikeutensa potilaana. Oikeuksien toteutumista varmistavat lait, ja epäselvissä tilanteissa apua ja tukea on saatavilla.

Psoriasista sairastavat luottavat tutkimustiedon perusteella terveydenhuollon ammattilaisten ja erityisesti lääkäreiden asiantuntemukseen. Monella on kokemusta hyvästä hoidosta ja inhimillisestä kohtaamisesta terveydenhuollossa.

Siitä huolimatta joskus sairastavalle jää terveydenhuollon käynnin jälkeen tunne, ettei kaikki sujunut niin kuin olisi pitänyt.

Eri laeissa on säädetty potilaan oikeuksista, joiden avulla varmistetaan, että hoito on hyvää, laadukasta ja ihmisarvoista. Lakeja tarvitaan, sillä terveydenhuollossa potilaana ollessaan moni kokee olevansa haavoittuvassa asemassa.

Eri laeissa on säädetty potilaan oikeuksista, joiden avulla varmistetaan, että hoito on hyvää, laadukasta ja ihmisarvoista.

Terveydentilan heikentyminen voi aiheuttaa pelkoa ja jännitystä, ja samaan aikaan kyse on myös hyvin henkilökohtaisesta asiasta. Lakien avulla turvataan oikeuksien toteutuminen tässä herkässä tilanteessa.

– Potilaan oikeudet määrittelevät, minkälaista kohtelua jokaisella on oikeus odottaa, kun asioi terveydenhuollossa, tiivistää Kuluttajaliiton potilaan oikeuksien asiantuntija Hanna Manninen.

Potilaan oikeudet kattavat muun muassa itsemääräämisoikeuden, tiedonsaantioikeuden, hoitoon pääsyyn ja valinnanvapauteen liittyvät oikeudet sekä taloudelliset oikeudet.

Potilaan oikeudet määrittelevät, minkälaista kohtelua jokaisella on oikeus odottaa, kun asioi terveydenhuollossa.

– Esimerkiksi itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hoidosta. Ensisijaista on yhteistyö potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä, Manninen sanoo.

Tiedonsaantioikeus puolestaan tarkoittaa, että potilaalla on oikeus saada itseään ja hoitoaan koskevaa tietoa.

Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi potilaan terveydentilaa koskeva selvitys, tieto eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä kaikista muista asioista, jotka voivat vaikuttaa hoitoon.

Hanna Manninen korostaa, että pelkkä tiedon antaminen ei kuitenkaan riitä.

– Tiedot on tärkeää antaa niin, että potilas aidosti ymmärtää asian. Koskaan ei pitäisi käydä niin, että potilas poistuu vastaanotolta ymmärtämättä esimerkiksi, miksi hänelle kirjoitettiin jokin resepti. Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi varmistaa, että potilas on sisäistänyt vastaanotolla käsitellyt asiat, Manninen muistuttaa.

Koskaan ei pitäisi käydä niin, että potilas poistuu vastaanotolta ymmärtämättä esimerkiksi, miksi hänelle kirjoitettiin jokin resepti.

Potilaan taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan muun muassa mahdollisuutta terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen, jos maksut vaarantavat potilaan toimeentulon. Tästä säädetään asiakasmaksulaissa. On kuitenkin hyvä huomata, että maksun alentamista tulee hakea itse.

Hyvinvointialueilla on päätäntävaltaa joidenkin maksujen alentamisen suhteen, ja osa niistä on esimerkiksi linjannut, että tiettyjä asiakasmaksuja ei alenneta. Mannisen mukaan tähän olisi hyvä saada muutos, sillä asiakasmaksuja päätyy paljon ulosottoon.

Potilaan kokemus ratkaisee

Monella on korkea kynnys lähteä kyseenalaistamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Mistä potilas siis voi tietää, milloin kannattaisi ryhtyä jatkotoimenpiteisiin?

Hanna Manninen kertoo, että jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun tai epäilee, että toiminta on ollut lainvastaista, asiaa kannattaa selvittää. Manninen kehottaa sairastavaa luottamaan omaan tuntemukseensa.

– Yleisesti voi sanoa, että vastaanottokäynnin jälkeinen olo ratkaisee. Jos potilaalle jää tunne, ettei kaikki mennyt kuten olisi pitänyt, voi asiaa lähteä selvittämään.

– Ensimmäiseksi kannattaa olla yhteydessä siihen terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa asioi. Moni asia selviää jo keskustelemalla, ja siksi siitä kannattaa ehdottomasti aloittaa, Manninen toteaa.

Vastaanottokäynnin jälkeinen olo ratkaisee. Jos potilaalle jää tunne, ettei kaikki mennyt kuten olisi pitänyt, voi asiaa lähteä selvittämään.

Jos keskustelu ei hälvennä potilaan huolia riittävästi, hän voi tehdä kirjallisen muistutuksen siihen terveydenhuollon yksikköön, jossa on asioinut. Hoitoyksikön tulee vastata muistutukseen kirjallisesti, ja vastaus tarjoaa usein tarkennusta tapahtuneeseen.

Jos vastauskaan ei selvitä asioita tarpeeksi, tapahtuneesta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. Kantelu tuo tapahtuneen tiedoksi valvovalle taholle.

– Muistutus kannattaa tehdä ensin. Jos muistutusta ei ole tehty, aluehallintovirasto voi lähettää kantelun käsiteltäväksi muistutuksena siihen yksikköön, jota kantelu koskee, Manninen neuvoo.

Jos keskustelu ei hälvennä potilaan huolia riittävästi, hän voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Aluehallintovirastot käsittelevät niille saapuneet kantelut ja antavat tarvittaessa ohjeistusta sille hoitoyksikölle, jota kantelu koskee.

– Aluehallintovirasto voi esimerkiksi antaa hallinnollista ohjausta tai huomautuksen ja kehottaa korjaaviin toimenpiteisiin. Jos määrättyjä toimia ei tehdä, voidaan asettaa myös uhkasakko, Manninen kertoo.

Vakavissa tapauksissa kantelun voi tehdä lisäksi Valviraan eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon. Jos omassa hoidossa on tapahtunut potilasvahinko, vahingon kohteeksi joutunut voi hakea korvauksia potilasvakuutuskeskuksesta.

Julkisen terveydenhuollon toiminnasta voi tehdä kantelun myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka valvoo hyvän julkishallinnon sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Eduskunnan oikeusasiamies ottaa ratkaisuissaan kantaa hyvän hallinnon toteutumiseen ja antaa ohjausta kantelun kohteena olevalle taholle.

Neuvontaa ja tukea on saatavilla

Jokaisella terveydenhuollon yksiköllä on nimetty potilasasiamies, jonka puoleen kannattaa kääntyä, jos tarvitsee tietoa tai apua omiin oikeuksiinsa liittyvissä asioissa. Potilasasiamieheltä saa myös konkreettista apua esimerkiksi muistutuksen kirjoittamiseen.

Potilasasiamiehen kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä mitään tehdä vastoin potilaan suostumusta.

Tästä huolimatta moni saattaa pohtia, vaikuttaako potilasasiamiehen kanssa asiointi tai muistutuksen tekeminen tuleviin vastaanottokäynteihin.

Potilasasiamiehen kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia.

Hanna Manninen hälventää huolia ja muistuttaa, että potilaalla on oikeus käyttää laissa säädettyjä oikeussuojakeinojaan.

– Muistutukset ja kantelut eivät saa vaikuttaa kohteluun, jota samassa hoitopaikassa jatkossa saa. Toisaalta ne voivat vaikuttaa positiivisesti niin, että käytäntöjä muutetaan parempaan suuntaan, Manninen toteaa.

– Epäselviä asioita kannattaa kuitenkin aina ensin selvittää keskustelemalla.

Potilasasiamiehen lisäksi Kuluttajaliiton potilasoikeusneuvonta auttaa potilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Puhelinpalvelu on kaikille avoin ja maksaa matkapuhelinverkkomaksun verran.

Kuluttajaliiton potilasoikeusneuvonta palvelee puhelimitse maanantaisin klo 9–11 ja 13–15, p. 09 454 22 150 (mpm/pvm).

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 3/2023. Jos et vielä saa lehteä, tee tilaus täällä tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.