Ihotautilääkäri Tapio Rantasen mukaan psoriasista sairastavan ei pidä tyytyä heikkoon hoitovasteeseen. 

Psoriasiksen hoidossa tavoitellaan entistä parempaa hoitotulosta. Näin linjaa huhtikuun alussa julkaistu iho- ja nivelpsoriasiksen päivitetty Käypä hoito -suositus.

–       Lääkehoidon tavoitetta on tiukennettu, sillä uudet lääkkeet ovat paljon vanhoja tehokkaampia. Hoidon ideaalitavoitteena on PASI-90-vaste, eli yleisarvio 0 tai 1, jolloin iho on siisti tai melkein siisti, kertoo ihotautilääkäri Tapio Rantanen.

Aiempi PASI-75-vaste jäi Käypä hoito -suosituksessa vähimmäistavoitteeksi. Rantasen mukaan siihen voidaan tyytyä, jos psoriasista sairastava kokee tilanteen hyväksi.

Päivityksen myötä Käypä hoito -suosituksessa psoriasiksen vaikeusaste jaotellaan kahteen ryhmään. Aiemmin ryhmiä oli kolme. Nyt ensimmäinen ryhmä on lievä, toinen keskivaikea tai vaikea. Sama jaottelu on käytössä monissa muissakin maissa ja suosituksissa, lääkkeiden myyntiluvissa sekä liitännäissairauksien esiintyvyyttä tutkittaessa.

Sairauden vaikeusaste ratkaisee myös hoidon. Lievä ihopsoriasis on suppea-alainen ja pysyy kurissa paikallishoidoilla.

Ihopsoriasis on keskivaikea tai vaikea, kun ihottuman osuus koko ihon pinta-alasta on yli 10 prosenttia tai PASI tai DLQI on suurempi kuin 10. PASI mittaa ihopsoriasiksen vaikeusastetta ja DLQI elämänlaatua.

–          Lääkekorvattavuuteen vaadittava vaikeusaste voi täyttyä, vaikka ihottuma ei peittäisi yli 10 prosenttia ihon pinta-alasta, kun oireilu on voimakasta erityisalueilla. Näitä ovat kämmenet, jalkapohjat, hiuspohja, kasvot ja sukuelimet.

Biologisten lääkkeiden ja apremilastin Kela-korvattavuus voidaan myöntää ihotautilääkärin B-lausunnolla. Edellytyksenä on vaikeuden lisäksi, että perinteiset hoidot eli valohoidot ja metotreksaatti tai siklosporiini eivät ole tehonneet, tai niitä ei voida vasta-aiheiden tai haittavaikutusten takia käyttää.

Rantanen näkee muutoksen hyvänä asiana sairastavan kannalta:

–       Kaikkien tulisi saada sellainen hoito, että sairaus ei haittaisi elämää.

Milloin hoitoon?

Hoitoon kannattaa Rantasen mukaan hakeutua, kun iholla on enemmän kuin pari piilossa olevaa läiskää. Psoriasikseen ei ole sairautta pysyvästi parantavaa hoitoa, mutta hoidolla oireet pitäisi pystyä painamaan vähiin.

–       Mikäli hoito ei tehoa, pitää siirtyä tehokkaampaan. Vähänkin hankalamman taudin kanssa kannattaa pyrkiä ihotautilääkärille tai -poliklinikalle, toteaa Rantanen.

Viime vuosina on vahvistunut käsitys siitä, että psoriasis on koko kehon sairaus. Ihon tulehdus heijastuu koko elimistöön ja lisää monien muiden sairauksien riskejä. Keskivaikea ja vaikea psoriasis kannattaa hoitaa hyvin liitännäissairauksien välttämiseksi.

–       Silloin kun sairaudesta on merkittävää haittaa, se tulee hoitaa kunnolla. Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriasista kannattaa hoitaa sisäisillä tai pistettävillä lääkehoidoilla, joilla hoidetaan muutakin kuin ihoa.

Tutkimustieto osoittaa, että keskivaikeaa tai vaikeaa ihopsoriasista ja nivelpsoriasista sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin valtimotauteja, eli esimerkiksi sydän- ja aivoinfarkteja. Muuta väestöä enemmän esiintyy myös valtimotautien vaaratekijöitä, kuten ylipainoa, verenpainetautia, aikuisiän diabetesta, rasvamaksaa ja suurentuneita rasva-arvoja.

–       Keskivaikea tai vaikea psoriasis lyhentää näiden kautta elämää. On näyttöä, että riski pienenee psoriasiksen tehokkaalla hoidolla metotreksaatilla tai TNF-estäjillä. Sillä on kokonaisterveyden kannalta merkitystä.

Toimiva hoito ylläpitää terveyttä ja työkykyä. Rantasen mukaan vaikeaa psoriasista pystytään nykyisin hoitamaan niin tehokkaasti, että psoriasis aiheuttaa aiempaa vähemmän työkyvyttömyyttä.

Miten sairauden kulkuun voi vaikuttaa?

Hyvän hoidon lisäksi sairauden kulkuun voi vaikuttaa elämäntavoilla.

–          Elämäntavat ovat yksi osa hoitoa. Ylipainosta, tupakoinnista ja alkoholin liikakäytöstä tulee pyrkiä eroon. Niiden tiedetään pahentavan psoriasista.

Rantasen mukaan ylipaino heikentää kaikkien hoitojen tulosta. Painon pudotus ja liikunnan lisääminen siis kannattavat. Ne myös vähentävät metabolisen oireyhtymän riskiä.

Tutkitusti hyötyä on myös liiallisen alkoholinkäytön välttämisestä. Myös stressin vähentämisestä on etua, jos se vaan on mahdollista.

Toistaiseksi ainoa tunnettu psoriasiksen puhkeamista estävä tekijä on liikunta. Tutkimusnäytön perusteella liikunnan harrastajilla psoriasiksen ilmaantumisen riski on muita pienempi.

Elämäntapa-asiat kannattaa muistaa myös niiden, joilla on psoriasista suvussa. Sairastumisen riskiä voi vähentää välttämällä ylipainoa, tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä sekä huolehtimalla terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta. Ahdistus- tai masennusoireissa on hyvä turvautua mielenterveyspalveluihin.

Miksi Käypä hoito?

Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositukset pohjautuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -työryhmä julkisella rahoituksella. Suosituksia päivitetään muutaman vuoden välein, kun uutta tietoa tehokkaasta hoidosta saadaan.

–       Kaikkeen hoitoon liittyy kustannuksia ja vaivaa, ja toisaalta hoidon pitäisi vaikuttaa. Raha kannattaa käyttää sellaiseen hoitoon, millä on osoitettua hyötyä.

Psoriasis on pitkäaikaissairaus, jonka oireet on mahdollista minimoida Käypä hoito -suosituksen mukaisella hoidolla. Ihmekeinoja sairauden parantumiseen kokonaan ei valitettavasti ole.

–          Psoriasiksen taustalla on mutkikas tapahtuma elimistössä, eikä siihen ole viisasten kiveä odotettavissa. Esimerkiksi jättämällä jotakin syömättä sairauteen ei voi kauheasti vaikuttaa.

Rantasen mukaan kokemustietoa voi kuunnella, mutta kuuntelemisessa täytyy olla valveilla, sillä yhden henkilön kokemukset eivät välttämättä ole kaikille päteviä. Aaltoilu on tyypillistä psoriasiksen oireille, joten oireiden lievittyminen yhdellä ihmisellä voi johtua monestakin syystä.

Ruokavalio ei ole mukana Käypä hoito -suosituksessa, sillä tutkimusnäyttö ruokavalion vaikutuksesta psoriasikseen puuttuu. Rantasen mukaan se tiedetään, että psoriasista sairastavilla esiintyy enemmän keliakiaa kuin muulla väestöllä. Sama pätee myös toisinpäin, eli keliakiaa sairastavilla esiintyy muuta väestöä enemmän psoriasista.

–          Jos suvussa on keliakiaa, keliakian seulontaa ja gluteenittoman ruokavalion kokeilua voi harkita. Muutoin siitä tuskin on hyötyä.

Myöskään ravintolisät eivät ole Käypä hoito -suosituksessa mukana. Rantasen mukaan purkista kannattaa muistaa ottaa D-vitamiinia. Muiden ravintolisien osalta näyttö tehosta puuttuu.

Psoriasiksen toimiva hoito vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Terveyden ylläpitäminen kuitenkin kannattaa.

–          Jos hoito on rempallaan ja iho saa kukkia, elimistön tulehdustilan myötä valtimotautiriskit lisääntyvät pikkuhiljaa. Psoriasis tulisi siksi hoitaa tunnetusti vaikuttavilla hoidoilla.

Hyvää hoitoa on saatavilla, joten huonoon hoitotulokseen ei kannata tyytyä, varsinkaan jos sairaus on vähänkään laajempi.

 

Tapio Rantasen esityksen Maailman psoriasispäivän tilaisuudessa 27.10. voi katsoa täältä.

Juttu on julkaistu Ihonaika-lehdessä 4/17. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi ja saat lehden jäsenetuna. Numerossa 5/17 on luvassa asiaa mm. psoriasiksen eri hoitomuodoista.