Sinnitteletkö sairaana töissä? Et ole yksin

Yli puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Työelämässä pitkäaikaissairas saattaa joutua kamppailemaan oireiden lisäksi esimerkiksi leimautumisen, vakuutusyhtiön päätösten ja huonon omatunnon kanssa.

Kolme ihmistä istuu auringonkukkapellossa ja pitelee kukkia kasvojensa edessä.

Sinnitteletkö sairaana töissä? Et ole yksin

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

Järjestöjen tuntuman mukaan moni sairastunut pyrkii peittelemään tilannettaan, mikä saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Monissa pitkäaikaissairauksissa taudinkuva on yksilöllinen ja aaltoileva.

Joskus oireet voivat pahentua vähitellen, joskus ne tulevat yllättäen. Työssä sinnitellessä vaarana on työkyvyn aleneminen.

Kalle Mattilan Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen (2016) mukaan pitkäaikaissairaudet voivat haitata työkykyä monin eri tavoin, esimerkiksi sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn sekä ennenaikaisen eläköitymisen kautta.

Mattilan mukaan muut potilaaseen liittyvät tekijät, kuten työn luonne, vallitsevat sosiaaliturvajärjestelmät ja työlainsäädäntö, vaikuttavat myös suuresti siihen, mihin työnteon osa-alueisiin sairaudet vaikuttavat ja miten paljon.

Keinoja pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten huomioimiseen työpaikoilla löytyy, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytuki on päätetty lakkauttaa vähäisen ja epätarkoituksenmukaisen käytön vuoksi.

Toisaalta joskus sairauteen liittyvät ennakkoluulot ovat itse sairautta suurempi haaste työllistymiselle. Mattilan tutkimuksen mukaan esimerkiksi psoriasiksessa sosiaalinen leimautuminen näkyvien ihomuutosten vuoksi nousi selkeästi esille työtä haittaavana tekijänä.

– Kaikkiin ratkaisuihin ei välttämättä tarvita rahaa, vaan välillä myös vain asenteiden muuttaminen voi riittää. Suvaitseva suhtautuminen näkyviin iho-oireisiin on tästä hyvä esimerkki, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.

Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja tehokas hoito ovat työkyvyn säilymisen edellytys. Myös avoimesta ilmapiiristä on apua.

– Työyhteisön asenne, hyväksyntä ja esimiehen tuki ovat pitkäaikaissairaalle äärimmäisen tärkeitä. Tietoa sairaudesta saa esimerkiksi sopeutumisvalmennuksesta. Kuitenkin sairastunut on itse oman sairautensa paras asiantuntija. On myös työnantajan ja yhteiskunnan etu, jos työ voidaan yhdessä työntekijän ja työnantajan välillä mitoittaa vastaamaan voimavaroja, sanoo Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth.

Ennenaikaisesta eläköitymisestä koituu myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.

– Työn mitoittaminen oikein on sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan etu. Ihmisillä on erilaisia rajoitteita, mutta niiden kanssa on mahdollista tulla toimeen myös työelämässä, toteaa Suomen Lyme Borrelioosin puheenjohtaja Laura Ortju.

Lisää sairastuneiden kokemuksia ja keinoja pitkäaikaissairaiden työllisyyden tukemiseen tarjoaa Sairaan hyvät duunarit -hommiin keskustelutilaisuus tiistaina 11.7. klo 13.30–14.45 Kauppakeskus Puuvillassa Porin SuomiAreenalla. Tilaisuuden järjestävät Psoriasisliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Lyme Borrelioosi ry.