Psoriasikseen liittyvä häpeä on hälvennyt, kun olen itse tullut sinuiksi psoriasiksen kanssa, Anita Halonen sanoo.
Kuva: Satu Karmavalo
Anita Halonen, 63
Olen sairastanut psoria kuutisen vuotta. Sitä on ollut vaihtelevasti siellä sun täällä, mutta ehkä eniten käsissä ja päänahassa. Stressi vaikuttaa selkeästi: kun tyttäreni sairastui long covidiin, minullakin oli päänahka huonossa kunnossa.
En tiennyt psorista mitään ennen omaa sairastumistani, mutta nyt olen jo tottunut sairauteen. Vertaistuella on ollut siinä iso merkitys – tiedän, etten ole tämän kanssa yksin.
Kun näin ilmoituksen Ihorauha-kampanjasta, ajattelin, että haluan auttaa jakamaan tietoa. On loistava juttu, että viestiä viedään myös uimahalleihin. Saamistani katseista päätellen se on edelleen maailma, jossa psorista ei kauheasti tiedetä.
Saamistani katseista päätellen uimahalli on edelleen maailma, jossa psorista ei kauheasti tiedetä.
Varsinkin uimahallissa ihoani on tuijotettu. Olen niissä tilanteissa aina sanonut, että psori ei tartu eikä sitä tarvitse pelätä. Mielestäni kaikkien pitäisi tietää vähintään sen verran psorista.
Jotenkin muiden reaktiot ovat silti nolottaneet. Uimahallissa käyminen on jäänyt, vaikka sairastan psorin lisäksi nivelrikkoa, ja vesiliikunta olisi siksi tärkeää.
Häpeä on onneksi hälvennyt, kun olen itse tullut sinuiksi psoriasiksen kanssa ja saanut olla muiden sairastavien seurassa. Siitä tulee itsellekin varmempi olo.
Toivoisin, että psoria sairastavat muistaisivat, että kaikenlaiseen psoriin on olemassa apua ja hoitokeinoja. Hoidot kehittyvät ja tietoa tulee lisää jatkuvasti, joten ihmisten ei pidä kärsiä psorista turhaan. On todella hienoa, että sairastaville on olemassa palveluita ja kursseja. Niistä hyötyvät varsinkin ensikertalaiset.
Anitan tarina on osa Maailman psoriasispäivän 2024 kampanjaa, jota tukevat AbbVie, Amgen, Bristol Myers Squibb, Johnson & Johnson, LEO Pharma, Novartis Finland ja UCB. Lue lisää kampanjasta ja iho- ja kehorauhasta.
