Tauon paikka – aktiivinen arki tuo vireyttä töihin ja vapaalle
Olen se tyyppi, joka pyörittelee hartioita ja taivuttelee selkää kesken kirjoittamisen tai venyttelee jalkoja huomaamattomasti kesken palaverin, kirjoittaa Mirka Jutila.
Kuva: Mirka Jutilan kotialbumi
Tauon paikka – aktiivinen arki tuo vireyttä töihin ja vapaalle
Se tunne, kun nouset tuolista pitkän päätetyöskentelyn jälkeen.
Koko keho on kireä, silmät ovat väsyneet ja pää tuntuu tyhjältä. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että takana on ollut innostava etäryhmä, mielenkiintoinen koulutus, asioita eteenpäin vievä palaveri tai uuden idean toteuttaminen.
On tauon paikka. On liikkumisen paikka.
Kun aloitin projektikoordinaattorina Vertaistervarit-hankkeessa, keho oli hetken ihmeissään. Vanhempainvapaalla liikuin lapsen kanssa pitkin päivää. Ennen lapsen syntymää taas työskentelin kokopäiväisesti liikunnanohjaajana, jolloin liikuntaa tuli töiden aikana paljon.
Kun aloitin projektikoordinaattorina Vertaistervarit-hankkeessa, keho oli hetken ihmeissään.
Vertaistervareissa aloittamisen jälkeen aktiivinen arki ja ryhmäliikuntaohjausten jatkaminen pitivät kuitenkin liikkumiseni hyvinvoinnin kannalta riittävällä tasolla. Keho myös tottui uuteen arkeen varsin pian, kunhan muistin tauottaa paikallaan oloani riittävästi.
Välillä havahdun kesken työpäivän siihen, että pitkän istumisen jälkeen kolottaa. Pääasiassa kuitenkin huolehdin tauottamisesta mallikkaasti. Olen se tyyppi, joka pyörittelee hartioita ja taivuttelee selkää kesken kirjoittamisen tai venyttelee jalkoja huomaamattomasti kesken palaverin. Kyykkään ja jaloittelen päivittäin työpäivän lomassa.
Olen se tyyppi, joka pyörittelee hartioita ja taivuttelee selkää kesken kirjoittamisen.
Tällainen jatkuva liikkuminen ei ole hyperaktiivisuutta, vaan minulle luontaista ja osin välttämätöntäkin selkäoireiden välttämiseksi. Liikkuminen ja mikrotaukojen pitäminen ei myöskään syö tehokkuutta, vaan pitää yllä hyvää vireystilaa, jolloin ajatus kulkee ja työt sujuvat.
Etätyöt ovat olleet itselle hyvä tapa lisätä aikaa ja sen myötä liikettä arkeen. Kotona minulla on tanko, jossa voin roikkua ja nostella jalkoja lyhyen tauon aikana. Lounastauolla haen usein hävikkiruokaa läheisestä lounasravintolasta, jolloin pääsen pyöräilemään raittiissa ulkoilmassa ja irrottautumaan hetkeksi töistä.
Toisaalta toimistopäivien työmatkat kuljen pyörällä, ja porraskävelyä tulee Kumppanuuskeskuksella enemmän kuin kotona. Toimistolla seisomamatto ja sähköpöytä tuovat työskentelyasentoon vaihtelua. Henkilöstöpalaveriin voimme osallistua kävellen. Puhelujen aikana jaloittelen samalla, ellei puhelu vaadi koneella oloa.
Liikkuminen ja mikrotaukojen pitäminen pitää yllä hyvää vireystilaa, jolloin ajatus kulkee ja työt sujuvat.
Matkapäivinä liikun asemalle jalan tai pyörällä. Työpäivän päätyttyä nautin uusista maisemista lenkkeillen. Nämä lenkit ovat poikineet paitsi liikkumisen ja kauniiden maisemien tuomia endorfiineja, myös hymyä huulille nostattavia kohtaamisia. Vaasassa eräs vastaantulija nosti minulle peukkua ja tsemppasi!
Mielekäs liikkuminen vapaa-ajalla tuo uutta energiaa, tarjoaa irtioton töistä ja lisää jaksamista arkeen. Liikuntaa ei tarvitse harrastaa, mutta liikkuminen on välttämätöntä sekä kehon että mielen hyvinvoinnille. Työpäivän lomasta ja omasta arjesta voi löytää luontevia tauon ja liikkumisen paikkoja. Joko sinä olet löytänyt omasi?
Mirka Jutila on Vertaistervarit-hankkeen projektikoordinaattori.