Moni tietää omasta kokemuksesta, miten vaikeaa elintapojaan on muuttaa pysyvästi. Vertaistervarit saavat muutokseen voimaa ryhmän tuesta. 

Ei kannata liikaa tuijottaa vaa´an lukemia vaan kiinnittää huomiota yleisvointiin. Mitä kaikkea pystyn tekemään, olenko tyytyväinen elämääni? 

Tätä mieltä on raahelainen Juhani Aamuvuori, 68, joka sai ajatuksilleen tukea Vertaistervarit-ryhmästä. Vertaistervarit on Psoriasisliiton koordinoima hanke, joka pyrkii edistämään hyvinvointia ja terveyttä vertaisryhmätoiminnan avulla Pohjois-Pohjanmaalla. Ryhmissä jaetaan kokemuksia sekä saadaan muilta ideoita ja tsemppiä elintapamuutokseen. 

Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kahdeksan viikon ajan koulutettujen vertaisohjaajien johdolla, ja mukana on ihmisiä muistakin järjestöistä kuin Psoriasisliitosta. 

– Kun yhdistää toisten ihmisten ajatuksia omiinsa, omatkin käsitykset vahvistuvat. Moni ryhmäläisistä oli esimerkiksi tottunut käyttämään kasviksia ja hyödyntämään luonnon antimia, mitä itsekin arvostan, Aamuvuori kertoo. 

Painonhallinta mielessä

Juhani Aamuvuori osallistui Helmitervareihin eli helmikuussa aloittaneeseen kuusihenkiseen ryhmään. Hän kertoo lähteneensä mukaan uteliaisuudesta. Aamuvuori on aiemmin toiminut aktiivisesti paikallisessa psoriasisyhdistyksessä ja kuulunut myös Psoriasisliiton valtuustoon. 

Aamuvuorella on sekä iho- että nivelpsoriasis, mutta biologinen lääkitys on hänen mukaansa tehonnut hyvin iho-oireisiin ja helpottanut nivelvaivojakin. Ryhmässä sairaudet eivät kuitenkaan juuri nousseet esiin, vaan päähuomio oli terveyden edistämisessä yleisesti. 

Etenkin painonhallinta puhutti. Myös Aamuvuori mainitsee sen yhdeksi motiivikseen lähteä mukaan. 

– Paino ei ole minulle ongelma, mutta ei haittaisi, vaikka sitä saisi vähän pudotettua. Pystyn kuitenkin ihan hyvin liikkumaan, esimerkiksi hiihtämään talvella, mikä on hirmu tärkeä asia. Sairaus ei ole sillä tavalla vienyt terveyttä. 

Vertaistervarit eivät kuitenkaan ole laihdutusryhmiä, vaan tähtäimessä ovat pysyvät terveyttä edistävät muutokset. 

– Ajatuksena on edetä pienin askelin. Ketään ei toki estetä pudottamasta painoa, mutta senkin tiedetään lähtevän pienistä elintapamuutoksista, korostaa hankkeen koordinaattori Mari Saukkoriipi Psoriasisliitosta.  

Ketään ei estetä pudottamasta painoa, mutta senkin tiedetään lähtevän pienistä elintapamuutoksista.

Yksi askel on löytää omaan elämäntilanteeseen sopiva tavoite. Sen on hyvä olla konkreettisempi kuin vaikkapa “lisään liikuntaa” tai “syön aiempaa enemmän kasviksia”. 

– Ne kuvaavat enemmänkin tahtotilaa kuin tavoitetta. Kannattaa nimetä konkreettinen teko, vaikka 15 minuutin kävelylenkki tiistaisin ja perjantaisin tai se, että syö aina lounaan yhteydessä kurkkua ja tomaattia, Saukkoriipi havainnollistaa. 

Monta väriä lautasella

Juhani Aamuvuori on tottunut syömään kasviksia: hän tekee esimerkiksi vihersalaatteja ja saa myös marjoista väriä lautaselleen. 

– Poimin hillaa, mustikoita ja puolukoita. Omalla pihalla kasvaa vadelmia ja herukkaa, salaatteja ja yrttejä. 

Makean syömistä hän pyrkii rajoittamaan – mutta myöntää sen tekevän välillä tiukkaa. 

– Ryhmässäkin keskustelimme siitä, kuinka hirvittää nähdä erikoistarjouksia, joissa saa esimerkiksi kympillä kuusi suklaalevyä. Vaikka ajattelisi pitävänsä ne kaapissa, eivät ne tahdo siellä pysyä. 

Aamuvuori on käynyt vuosia kuntosalilla, mutta korona-aikana on pitänyt keksiä muita tapoja liikkua. Esimerkiksi television aamujumppa antaa hänen mukaansa hyvän alun päivälle. 

Myös unen laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota. Eläkeläisenä Aamuvuori ei stressaa, jos yöuni välillä jää heikoksi, koska hän voi tarvittaessa paikata vajetta päivällä. Aiemmin oli toisin, sillä ammattiopiston opettajan työssä oli pysyttävä skarppina. 

– Nukun välillä hyvin ja välillä huonommin, minkä arvelen liittyvän osin ikääntymiseen. Nivelpsoriin liittyvät kiputilatkin saattavat herättää yöllä, vaikkei kipuja aina itse tunnistaisikaan, hän sanoo. 

Vinkkejä ja tsemppiä

Vertaistervareiden oli tarkoitus tavata ryhmissään kasvokkain, mutta koronapandemian vuoksi kokoontumiset vietiin verkkoon. Projektipäällikkö Anne Savuoja on tyytyväinen, ettei hanketta kuitenkaan lykätty.  

– Verkkomoodiin siirryttiin nopeasti, ja toimintaa on pitänyt soveltaa aika paljon. Alun perin ajatuksena oli, että ryhmäläiset myös tekisivät yhdessä jotain, kävisivät vaikka tutustumassa kuntosaliin tai pitäisivät kävelykokouksia, Savuoja kertoo. 

Toiminnallisuutta on silti ollut verkossakin. Joissain ryhmissä on tehty esimerkiksi kasviskeittoja yhteisenä projektina ja jaettu reseptejä. Ohjaajat ovat voineet myös hyödyntää ulkopuolisia asiantuntijoita, kutsua esimerkiksi liikunnanohjaajan vetämään jumppaa tai ravitsemusterapeutin alustamaan ruoka-asioista. 

Silti se, että Vertaistervarit-ohjaajat eivät itse ole ammattilaisia, on Savuojan ja Mari Saukkoriipin mielestä arvo sinänsä. 

– Ohjaajan kanssa saatetaan vaikka yhdessä tuskastella, kuinka hankalaa on lähteä liikkeelle, kun töiden jälkeen väsyttää. Joku taas voi siihen todeta, että hänellä on tapana ensin huokaista hetki ja tehdä sitten pieni kävelylenkki. Jaetaan kokemuksia ja tietoa keskenään, Saukkoriipi kuvailee. 

Se, että Vertaistervarit-ohjaajat eivät itse ole ammattilaisia, on arvo sinänsä.

Vertaistervarit-toiminta jatkuu tänä syksynä Oulussa, jossa kokoontuu kaksi ”livenä” tapaavaa ryhmää. Ensi vuosi on toiminnan jalkauttamisen aikaa. 

– Järjestämme ensi vuonna useita ohjaajakoulutuksia, ja koulutetut Vertaistervarit-ohjaajat voivat omissa yhdistyksissään perustaa ryhmiä. Voimme olla siinä apuna hankkeen päätökseen eli vuoden 2022 loppuun asti, Saukkoriipi sanoo. 

Juhani Aamuvuoresta ryhmään osallistuminen kannatti. Vaikka painonpudotus ei ollut pääasiana, olo keveni parilla kilolla. Kaupan päälle tulivat jaetut kokemukset, esimerkiksi keväiset havainnot muuttolinnuista ja luonnon merkityksestä hyvinvoinnille.  

– Terveydessä ei ole kyse vain siitä, liikkuuko tarpeeksi tai syökö oikein, vaan elämänlaadusta laajemminkin. Suosittelen ilman muuta osallistumaan, hän kannustaa. 

”Siitä sai kyllä oikiasti kipinän”

“Ihana ryhmä, paljon uusia reseptejä, paljon uusia ystäviä”, tiivisti eräs Vertaistervarit-ryhmään osallistunut arvionsa kurssista. “Siitä sai kyllä oikiasti kipinän”, tuumasi toinen. 

Myös tammikuussa aloittaneen Tammitervarit-ryhmän ohjaaja Merja Puolanne-Törmälä ja hänen ohjaajaparinsa Eija Kärkkäinen saivat osallistujilta kiitosta. 

– Ryhmämme nivoutui hyvin yhteen, ja ilmapiiri oli luottamuksellinen ja kannustava, Puolanne-Törmälä sanoo. 

Ohjaajat ujuttivat verkkotapaamisiin toiminnallisuutta esimerkiksi välitaukojumpan, asahi-hetken ja virtuaalisen metsäkävelyn muodossa. Ideoiden jakamista jatkettiin Whatsappissa tapaamisten välillä. 

– Haasteellisinta oli se, miten antaa tasapuolisesti aikaa kaikille ryhmäläisille. Ajatustenvaihdolle olisi voinut jättää vieläkin enemmän tilaa, Puolanne-Törmälä arvioi. 

Ryhmän ohjaus pohjautuu yleisiin ravitsemus- ja liikuntasuosituksiin. Jotkut osallistujista olivat jo ennestään aktiivisia liikkujia, toisille liikkeellelähtö tuntui hankalalta talvisäässä. 

– Kannustimme, että pienikin nenän heittäminen pakkaseen on hyvästä. Ja hoksasimme, että juuri pienet tavoitteet ovat tärkeimpiä, on se sitten vaikka omenan syöminen päivittäin tai nukkumaanmenon aikaistaminen puolella tunnilla. 

Puolanne-Törmälä kertoo, että kurssi muistutti häntä itseään siitä, miten suuri merkitys unella ja levolla on terveydelle. 

– Olen myös alkanut kiinnittää huomiota leipien kuitupitoisuuteen ja siihen, että margariinissa on sydänmerkki. Ja kasviksiahan voi aina syödä lisää.  

Yhteistyö kannattaa

Merja Puolanne-Törmälä toimii Pohjois-Pohjanmaan Psoriasisyhdistyksen puheenjohtajana. Hänestä on tervetullutta, että hanke kokoaa ihmisiä yhteen eri yhdistyksistä. 

–  Monessa yhdistyksessä tahtoo olla pulaa vapaaehtoisista toimijoista. On tärkeää tulla esiin omista poteroistaan ja tehdä yhteistä hyvää, hän toteaa. 

Samoilla linjoilla on projektipäällikkö Anne Savuoja Psoriasisliitosta. Yhdistyksillä on usein tiukkaa rahasta, joten siksikin yhteistyö kannattaa. Toiveena on, että hankkeen päätyttyä vertaisohjaajat jatkavat toimintaa omissa yhdistyksissään. 

– Sote-uudistuksessa terveysongelmien ennaltaehkäisy on keskeistä, ja sitä työtä jää yhä enemmän kunnille. Tästä saadaan kokemusta ja toimintamalleja, joista kehittämistä on hyvä jatkaa, Savuoja lisää. 

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 3/2021. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna tai tee tilaus täällä.

Tutustu Vertaistervarit-hankkeen tuleviin tapahtumiin Vertaistervarien verkkosivuilla!