Miltä hyvinvointi näyttää?
Minun hyvinvointiani tukevat lautasmallin mukaan koostetut ateriat, itselle mieleinen liikunta (etenkin metsässä) ja riittävät yöunet, Mari Saukkoriipi kirjoittaa.
Miltä hyvinvointi näyttää?
Seuraan sosiaalisessa mediassa monia terveyteen ja hyvinvointiin keskittyviä tilejä. Omassa ”somekuplassani” on viimeisen vuoden aikana näkynyt paljon postauksia kehopositiivisuudesta ja kehorauhasta. On ollut erittäin tervetullutta saada julkiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun myös tällaisia näkökulmia terveydestä.
Yhteiskunnassamme on nimittäin pitkään ollut vallalla asenne, jonka mukaan hoikka tai normaalipainoinen ihminen on yhtä kuin terve ihminen. Julkisessa keskustelussa ylipainoisia ihmisiä syyllistetään verorahojen tuhlaamisesta sairaanhoitoon.
Ylipainoiset ihmiset ovat myös kertoneet kokevansa syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla nimenomaan ulkomuotonsa vuoksi.
Hyvinvoinnin mittana ei tulisi olla ihmisen ulkonäkö tai koko. Esimerkiksi BMI-luku eli painoindeksi on huono mittari henkilön hyvinvoinnille.
Suuren BMI-lukeman saava henkilö voi kokea itsensä terveeksi ja hyvinvoivaksi, eikä hänellä välttämättä ole somaattisia sairauksia tai metabolisen oireyhtymän oireita. Myös lihavuustutkijat ovat todenneet painoindeksin olevan haasteellinen mittari ylipainoa mitattaessa, koska se esimerkiksi määrittelee paljon lihasmassaa omaavat henkilöt ylipainoisiksi.
Myös normaalipainoinen tai hoikka ihminen voi olla tyytymätön terveyteensä tai sairastua elintapasairauksiin. Kenenkään fyysisestä ulkomuodosta tai kehon koosta emme pysty päättelemään kokonaisvaltaista hyvinvointia tai subjektiivista kokemusta omasta terveydestä.
Kuka tahansa meistä voi nukkua huonosti, syödä liian vähän kasviksia, käyttää liikaa alkoholia, liikkua terveyden kannalta liian vähän tai kokea stressiä. Näitä asioita on yleensä vaikea ellei mahdoton päätellä ulkomuodosta.
Myös normaalipainoinen tai hoikka ihminen voi olla tyytymätön terveyteensä tai sairastua elintapasairauksiin.
Vertaistervarit-hankkeessa haluamme tavoitella nimenomaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Emme ole juurikaan kiinnostuneita painosta tai BMI-lukemista, vaan nimenomaan siitä, miten järkevästi toteutetut elintapamuutokset voivat tukea henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Ryhmätapaamisissa osallistujat saavat vertaisiltaan tukea ja apua elintapamuutoksen aloittamiseen tai jatkamiseen. Vertaistukiryhmissä keskitytään siihen, miten ravinto, liikunta, uni ja päihteet vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä jaetaan tutkittua tietoa siitä, miten omaa hyvinvointia voi edistää.
Jos siis koet, että haluat tukea elintapamuutokseen, olet lämpimästi tervetullut ryhmiimme!
Minun hyvinvointiani tukevat lautasmallin mukaan koostetut ateriat, itselle mieleinen liikunta (etenkin metsässä) ja riittävät yöunet. Kovasti onnelliseksi tulen kuitenkin myös perheen kanssa vietetystä leffaillasta sipseineen ja karkkeineen tai ystävän kanssa jaetusta kakkupalasta.
Muistetaan nauttia täysin siemauksin elämän kaikista puolista!
Mari Saukkoriipi työskentelee Vertaistervarit-hankkeessa projektikoordinaattorina.