Siirry sisältöön

Mikä on psoriasis?

Psoriasis on pitkäaikainen, tulehduksellinen ja tarttumaton sairaus.

Alaselkä, jossa on psoriasista.
Alaselkä, jossa on psoriasista.

Perustietoa psoriasiksesta

Psoriasis on tulehduksellinen pitkäaikaissairaus, joka aiheuttaa iho- ja niveloireita sekä altistaa muille sairauksille. Alttius psoriasikseen periytyy.

Suomessa psoriasista sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä eli noin 100 000 ihmistä. Heistä 5–10 prosentilla on vaikea psoriasis. Psoriasis ei tartu.

Maailman terveysjärjestö WHO:n lausuman mukaan psoriasis on krooninen, tarttumaton, kivulias ja toimintaa estävä sairaus, johon ei ole olemassa parannuskeinoa.

Perinnölliset ja ulkoiset syyt

Psoriasiksen syntyyn liittyy perinnöllinen alttius, joka välittyy useiden geenien kautta. Koska sairaus on monitekijäinen, se saattaa siirtyä muutaman sukupolven yli. Oireita ei tule kaikille, joilla on olemassa perinnöllinen alttius.  

Psoriasiksen Käypä hoito -suosituksen mukaan sairastumisen riski on 14–28 prosenttia, jos toinen vanhemmista sairastaa psoriasista. Jos molemmat vanhemmat sairastavat psoriasista, riski on 41–65 prosenttia.

Perinnöllisen taipumuksen lisäksi monet ulkoiset tekijät vaikuttavat psoriasiksen puhkeamiseen. Näitä ovat muun muassa infektiotaudit ja muut tulehdukset, huono suuhygienia, ihon vaurioituminen, runsas alkoholin käyttö, tupakointi, ylipaino ja stressi. Nämä tekijät voivat myös pahentaa psoriasiksen oireita.

Säännöllinen liikuntaharrastus on ainoa tutkimuksin osoitettu tekijä, joka vähentää psoriasiksen ilmaantuvuutta. Myös sairauden laukaisevia tekijöitä kannattaa välttää.

Psoriasikseen voi sairastua missä iässä tahansa, myös lapsena. Yleisimmin siihen sairastutaan 15–25 vuoden ja 50–65 vuoden iässä. Nuoruusiän ja varttuneen iän psoriasiksella on osittain erilainen geenitausta.

Psoriasiksen oireet ja diagnoosi

Psoriasiksen taudinkuva on yksilöllinen ja monimuotoinen. Kaikki eivät välttämättä saa samantyyppisiä oireita.

Psoriasista sairastavalla voi olla iho-oireita, niveloireita tai molempia. Psoriasikseen liittyy usein myös kynsioireita. Psoriasikseen liittyvä tulehdus voi aiheuttaa pitkäaikaista väsymystä.

Psoriasis voi oireilla missä tahansa kohdassa iholla. Tyypillisimpiä paikkoja ovat kyynärpäät, polvet ja hiuspohja. Iho-oireet ovat usein tarkkarajaisia, punoittavia ja paksuuntuneita läiskiä, jotka voivat hilseillä ja kutista.

Psoriasisihottumaa saattaa ilmaantua niihin kohtiin, joissa iho on vaurioitunut tai hankautunut. Tätä kutsutaan Köbnerin ilmiöksi.

Oireet vaihtelevat muutamasta läiskästä koko vartalon peittävään ihottumaan. Psoriasiksen vaikeusaste ja oireet voivat vaihdella myös samalla henkilöllä eri aikoina. Välillä voi olla pitkiäkin jaksoja, jolloin oireet ovat lievempiä tai häviävät kokonaan. Taudinkuvassa esiintyy vuodenaikavaihtelua: oireet ovat usein pahempia talvisin ja lievempiä kesäisin.

Nivelpsoriasiksen oireita ovat nivelten ja jänteiden kipu, jäykkyys, turvotus ja kuumotus. Nivelet voivat tuntua aroilta ja jäykiltä erityisesti aamuisin. Sormissa ja varpaissa voi olla makkaramaista turvotusta eli daktyliittiä. Lisäksi jänteiden ja lihaskalvojen kiinnittymiskohdat voivat tulehtua, jolloin puhutaan entesiiteistä.

Arviolta 30 prosentilla ihopsoriasista sairastavista on myös nivelpsoriasis. Tavallisinta on, että niveloireet alkavat vuosia sen jälkeen, kun iho-oireet ovat ilmaantuneet, mutta ne voivat alkaa myös ennen tai kokonaan ilman iho-oireita. Nivelpsoriasiksen vaikeusaste ei riipu iho-oireista.

Nivelpsoriasista voi esiintyä missä tahansa kehon nivelessä. Yleisimpiä esiintymispaikkoja ovat kädet, jalkaterät, nilkat, polvet ja kyynärpäät. Nivelpsoriasis oireilee usein sormien ja varpaiden pienissä nivelissä.

Psoriasis aiheuttaa usein oireita myös kynsiin. Yleisimmät oireet ovat pistemäiset kuopat, öljyläiskämäiset muutokset ja kynnen paksuuntuminen.

Psoriasista ei voida todeta laboratoriokokeilla. Nivelpsoriasiksen tutkimisessa voidaan käyttää röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvausta.

Lääkäri diagnosoi psoriasiksen tutkimalla ihoa ja niveliä sekä perehtymällä sukutaustaan ja muihin mahdollisiin laukaiseviin tekijöihin. Joskus ihosta voidaan ottaa koepala diagnoosin varmistamiseksi. Diagnoosin tekee varmimmin ihotautien tai reumasairauksien erikoislääkäri.

Psoriasis kasvattaa riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja masennukseen. Liitännäissairauksien riski pienenee, kun psoriasiksen aiheuttavaa tulehdusta hoidetaan tehokkaasti.