Psoriasikseen voi sairastua missä iässä tahansa, ja sitä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Lapsilla psoriasis ei ole yhtä yleinen kuin aikuisilla.
Psoriasis lapsella
Psoriasikseen voi sairastua missä iässä tahansa, jo alle vuoden vanhana. Myös nivelpsoriasikseen voi sairastua lapsena. Lapsilla psoriasis ei kuitenkaan ole yhtä yleinen kuin aikuisilla.
Suomessa psoriasista sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä eli noin 100 000 henkeä. Noin kolmasosalla heistä ensimmäiset oireet alkavat alle 20-vuotiaana. Alle 18-vuotiaista psoriasista sairastaa vajaa prosentti.
Lapsilla psoriasiksen laukaisee usein streptokokkiangiina, sillä lapsen nielun kehittyminen altistaa streptokokkiangiinan puhkeamiselle.
Lapsen psoriasiksen oireet
Lasten ja nuorten psoriasis eroaa usein hieman aikuisten psoriasiksesta. Lasten iho on ohuempi kuin aikuisten, ja siksi myös lasten psoriasisihottuma on yleensä ohuempaa kuin aikuisilla.
Etenkin pikkulapsilla iho-oireita on usein kasvoissa ja genitaalialueella, mikä on aikuisilla harvinaisempaa. Vanhemmalla iällä puhkeava psoriasis on keskimäärin myös lievempi.
Lapsilla, kuten aikuisillakin, tyypillisin psoriasiksen muoto on läiskäpsoriasis. Se aiheuttaa iholle tarkkarajaisia, punoittavia läiskiä, jotka voivat hilseillä tai kutista.
Erityisesti teini-ikäisillä myös pisarapsoriasis on yleinen. Angiinan jälkitautina puhjennut pisarapsoriasis voi poikkeuksellisesti joskus parantua kokonaan. Lue lisää ihopsoriasiksen oireista.
Nivelpsoriasiksen oireet ovat lapsilla samantyyppisiä kuin aikuisilla: nivelten ja jänteiden kipua, turvotusta ja punoitusta erityisesti sormien ja varpaiden kärkinivelissä.
Sormissa ja varpaissa voi olla makkaramaista turvotusta eli daktyliittiä. Vaikka nivelpsoriasis on yleisin sormissa ja varpaissa, sitä voi esiintyä missä tahansa nivelessä. Lue lisää nivelpsoriasiksesta.
Psoriasis kasvattaa riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin tai diabetekseen. Myös lapsilla voi olla psoriasiksen liitännäissairauksia. Yleisimpiä niistä ovat uveiitti eli silmän värikalvon, sädekehän tai suonikalvon tulehdus, kohonnut verenpaine, lihavuus ja masennus. Lue lisää liitännäissairauksista.
Lapsen psoriasiksen hoito
Lasten psoriasiksen hoitoa ohjaa psoriasiksen Käypä hoito -suositus. Lasten psoriasis diagnosoidaan aina erikoissairaanhoidossa eli iho- tai reumasairauksien poliklinikalla.
Jos sairaus on rauhallinen ja pysyy hyvin hallinnassa, hoitoa voidaan jatkaa myös perusterveydenhuollossa. Lapsilla voidaan käyttää soveltuvin osin samoja hoitoja kuin aikuisilla.
Lasten psoriasista hoidetaan usein paikallishoidoilla eli erilaisilla perus- ja lääkevoiteilla ja -liuoksilla. Monet lääkevoiteet sopivat hyvin lapsen psoriasisihottuman hoitoon. Ne voivat sisältää esimerkiksi kortisonia tai D-vitamiinijohdoksia.
Lääkevoiteiden soveltuvuutta hoitoon arvioidaan muun muassa lapsen iän perusteella. Niiden käytössä tulee aina noudattaa lääkärin ohjeita.
Valohoitoa voidaan käyttää lapsilla harkitusti erikoislääkärin valvonnassa.
Vaikeaa lapsen psoriasista voidaan tarvittaessa hoitaa sisäisellä lääkityksellä. Osa psoriasiksen hoitoon käytettävistä perinteisistä ja biologisista lääkkeistä soveltuu myös lapsille.
Lasten nivelpsoriasista hoidetaan lastenreuman hoitoon käytettävillä perinteisillä tai biologisilla lääkkeillä. Ensisijainen lääke lastenreuman hoidossa on metotreksaatti. Lue lisää psoriasiksen hoitomuodoista.
Liikunta on tärkeä osa sekä iho- että nivelpsoriasiksen omahoitoa. Psoriasista sairastavaa lasta tai nuorta kannattaa kannustaa liikkumaan kipujen sallimissa rajoissa. Fysioterapeutti voi auttaa sopivien liikuntamuotojen löytämisessä. Lue lisää liikunnasta.
Psoriasis lapsen ja nuoren arjessa
Psoriasis on pitkäaikaissairaus, jota ei voi kokonaan parantaa, vaikka sen oireita voi hoitaa. Oireisiin on tärkeää löytää tehokas ja elämäntilanteeseen sopiva hoito, jotta psoriasista sairastava lapsi tai nuori voi elää mahdollisimman normaalia arkea.
Psoriasikseen liittyvä kehon tulehdus aiheuttaa pitkäaikaista väsymystä. Siksi psoriasista sairastava lapsi tai nuori voi olla sairauden takia ajoittain tavallista väsyneempi.
Psoriasiksen oireista kannattaa viedä tietoa kouluun ja päiväkotiin, jotta sairastavan lapsen tai nuoren tilanne osataan huomioida.
Näkyvä psoriasisihottuma voi vaikuttaa lapsen tai nuoren itsetuntoon ja kehonkuvaan. Itsetuntoa voi parantaa esimerkiksi korostamalla lapsen vahvuuksia ja pohtimalla yhdessä sairauden hänessä herättämiä ajatuksia ja tunteita.
Lapsen tunteisiin on hyvä suhtautua myötäelävästi ja hyväksyvästi. Vanhempi ei välttämättä voi vaikuttaa itse tunteeseen, mutta omaan reaktioonsa kyllä.
Lapsen psoriasiksesta kannattaa kertoa jo etukäteen erilaisille vertaisryhmille kuten luokkakavereille ja harrastusryhmille sekä muiden lasten vanhemmille. Tieto auttaa vähentämään sairauteen liittyviä ennakkoluuloja.
Psoriasis ei yleensä vaikuta kouluttautumiseen tai ammatinvalintaan. Joskus psoriasiksen oireiden esiintymispaikka tai niiden laajuus voi kuitenkin vaikuttaa urasuunnitelmiin.
Kun psoriasista sairastava lapsi tai nuori pohtii tulevaisuuden opiskelualaa tai ammattia, suunnitelmat kannattaa ottaa puheeksi lääkärin ja opinto-ohjaajan kanssa. Kiinnostavien ammattien mahdolliset terveyteen liittyvät rajoitukset ja riskit kannattaa selvittää etukäteen.
Lapsen keskivaikea tai vaikea psoriasis heikentää lapsen terveyteen liittyvää elämänlaatua. Siksi psoriasista sairastaville lapsille ja heidän perheilleen on tärkeää olla tarjolla psykososiaalista tukea.
Psoriasista sairastavat lapset ja heidän vanhempansa saavat tietoa ja tukea Psoriasisliiton lasten perhekursseilta. Kursseille voivat osallistua 5–15-vuotiaat psoriasista sairastavat lapset yhden vanhemman kanssa. Lue lisää kursseista.
Paikalliset psoriasisyhdistykset järjestävät lisäksi vertaistuellisia perhetapahtumia ja nuorten tapahtumia eri puolilla Suomea.
Perheet, joissa joko lapsi tai aikuinen sairastaa psoriasista, voivat hakea tuetulle perhelomalle.