Pidä huolta hampaistasi

Pidä huolta hampaistasi

Kaikki meistä tietävät, että hampaita pitää harjata päivittäin. Miksi suun terveydestä huolehtiminen on niin tärkeää, ja pitääkö vanha tuttu hampaiden harjausohje edelleen pintansa?

Keski-Suomen hyvinvointialueen suun terveyden edistämisen hammaslääkäri Sari Kyytinen naurahtaa ja sanoo, että joskus on vähän tylsääkin, miten hyvin vanhat ohjeet vieläkin toimivat.

Suun terveyden kulmakiviä ovat edelleen hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluoripitoisella hammastahnalla, hammasvälien puhdistus kerran päivässä, napostelun välttäminen ja säännölliset hammastarkastukset.

Erityisesti iensairaudet vaikuttavat todella paljon ihmisen yleisterveyteen.

Vaikka hoito-ohjeet eivät ole vuosien saatossa juuri muuttuneet, uutta tietoa suun terveydestä saadaan jatkuvasti lisää. Hampaiden ja ikenien kunto vaikuttaa monella tavalla ihmisen yleiseen terveydentilaan.

– Nykyään tiedämme, että erityisesti iensairaudet vaikuttavat todella paljon ihmisen yleisterveyteen ja ne voivat lisätä esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin riskiä, Kyytinen kertoo.

Suun tulehdukset pahentavat usein muitakin pitkäaikaisia sairauksia kuten psoriasista, reumasairautta tai diabetesta.

Mekaaninen harjaus tehoaa

Hampaiden harjaus on keskeinen osa suun omahoitoa muun muassa siksi, että se hoitaa yhtä aikaa hampaita ja ikeniä. Huolellinen harjaus ehkäisee paitsi hampaiden reikiintymistä, myös ientulehduksia.

Hampaita tulisi harjata fluoria sisältävällä hammastahnalla kahdesti päivässä, aamulla ja illalla, kahden minuutin ajan kerrallaan tai kunnes hampaat ovat puhtaat.

Välineillä on merkitystä: tutkitusti tehokkain puhdistaja on sähköhammasharja, mutta tärkeintä on, että hampaat ylipäätään tulee harjattua. Harjaa kannattaa myös vaihtaa noin kolmen kuukauden välein tai tarvittaessa aiemmin, jos harjakset alkavat sojottaa.

Huolellinen harjaus ehkäisee paitsi hampaiden reikiintymistä, myös ientulehduksia.

– Kolmessa kuukaudessa hammasharjan harjasten joustavuus häviää, eikä harja sen jälkeen enää pese yhtä tehokkaasti, Sari Kyytinen kertoo.

Ylimääräinen hammastahna kannattaa sylkäistä pesun jälkeen pois, mutta muuten suuta ei tarvitse huuhdella tai purskutella hampaiden pesun jälkeen. Tällöin hammastahnan fluori jää suuhun vaikuttamaan vielä pesun jälkeenkin.

Hammasvälien puhdistukseen voi käyttää hammaslankaa, hammasväliharjaa tai hammastikkua. Hammashoitolasta saa neuvoja siihen, mikä väline sopii omille hampaille parhaiten.

Suuvedet sen sijaan ovat lähes kaikille ihmisille tarpeettomia.

– Suuveden purskuttelu ei korvaa hampaiden harjausta, vaikka se kiva ajatus olisikin. Mekaaninen puhdistus on ainoa tapa pitää hampaat puhtaina, Kyytinen korostaa.

Joissain erikoistapauksissa suuveden käyttö voi olla tarpeen, jos siihen ohjeistetaan hammashoitolassa erikseen. Yleisesti ottaen terve suu ei kuitenkaan suuvettä kaipaa. Alkoholia sisältävät suuvedet voivat päinvastoin huonontaa tilannetta, sillä ne kuivattavat suuta.

Terveellinen ruoka on hyväksi hampaillekin

Suun terveyden kannalta merkitystä on myös sillä, mitä ja miten ihminen syö. Tärkein ohjenuora on syödä säännöllisesti ja välttää napostelua.

Kun ihminen syö tai juo, suun bakteerit tuottavat lähes aina ravinnon sisältämistä sokereista ja muista hiilihydraateista happoja. Hapot liuottavat hampaiden pinnalta pois tärkeitä mineraaleja. Tätä prosessia kutsutaan happohyökkäykseksi.

Suun terveyden kannalta tärkein ohjenuora on syödä säännöllisesti ja välttää napostelua.

Suussa oleva sylki puolestaan korjaa happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita tuomalla mineraaleja takaisin.

– Hampaat kestävät viisi tai kuusi happohyökkäystä päivässä, tämän verran ihmisen sylki pystyy korjaamaan vaurioita, Sari Kyytinen sanoo.

Happohyökkäyksen aiheuttavat ruoan lisäksi maustetut juomat kuten mehut, makuvedet, limsat ja energiajuomat. Jos tällaisia juomia käyttää, ne kannattaa Kyytisen mukaan nauttia aterian yhteydessä. Janojuomaksi Kyytinen suosittelee vettä tai maustamatonta kivennäisvettä.

– Kahvi ja tee eivät myöskään aiheuta happohyökkäystä, jos niihin ei laita sokeria tai kasvipohjaista maitojuomaa, Kyytinen kertoo.

Ruokavalion osalta Kyytinen linjaa, että elimistön kannalta terveellinen ruoka on terveellistä myös hampaille. Suun osalta erityisen tärkeää on, että ruokaa tulee pureskeltua.

– Pureskelu lisää syljen eritystä, mikä on suun terveyden kannalta merkittävä juttu. Pureskeltavaan ruokaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti silloin, jos suu on usein kuiva.

Pureskelu lisää syljen eritystä, mikä on suun terveyden kannalta merkittävä juttu.

Ruokailun jälkeen voi halutessaan käyttää ksylitolipurkkaa tai -pastilleja pysäyttämään happohyökkäyksen. Lähes saman asian ajaa muutama maustamaton pähkinä tai pala kovaa juustoa aterian päätteeksi.

– Ksylitoli on kiva apuri suun hoidossa. Sitä voi hyvin käyttää, jos vatsa kestää, mutta pakollista se ei kenellekään ole – hampaat ja ikenet saadaan pysymään kunnossa ilmankin, Kyytinen sanoo.

Erityisen haitallisia suun terveydelle ovat tupakka ja alkoholi. Varsinkin yhdessä käytettynä ne lisäävät merkittävästi suusyövän riskiä.

Käy ammattilaisella säännöllisesti

Psoriasista sairastavan kannattaa kiinnittää suun terveyteen huomiota, jotta suun tulehdukset eivät pahenna kehon tulehdustilaa ja siten myös psoriasista.

Lisäksi tietyt psoriasiksen hoidossa käytettävät lääkkeet edellyttävät, että suu on hyvässä kunnossa. Näitä ovat muun muassa metotreksaatti ja biologiset lääkkeet.

Ennen tällaisten lääkkeiden aloitusta sairastavan tulee käydä hammastarkastuksessa ja hoitaa mahdolliset suun tulehdukset kuntoon. Suun terveydestä on pidettävä huolta myös lääkkeen käytön aikana.

Tietyt psoriasiksen hoidossa käytettävät lääkkeet edellyttävät, että suu on hyvässä kunnossa.

Joskus psoriasiskin saattaa oireilla suussa. Nivelpsoriasis voi oireilla leukanivelessä, ja psoriasisihottumaa voi joissain harvinaisissa tapauksissa olla suun limakalvoilla.

Jos suussa huomaa muutoksia, jotka eivät parane parissa viikossa, Sari Kyytinen suosittelee joka tapauksessa kääntymään ensin hammashoitolan puoleen.

Kuinka usein psoriasista sairastavan sitten tulisi käydä hammastarkastuksessa?

– Säännöllisesti, mutta käyntien väli on yksilöllinen asia, sillä meillä kaikilla on omanlaisemme suu. Kun kerran käy hammastarkastuksessa, saa ohjeet, kuinka usein olisi hyvä käydä jatkossa, Kyytinen kertoo.

Nivelpsoriasis voi oireilla leukanivelessä, ja psoriasisihottumaa voi joissain harvinaisissa tapauksissa olla suun limakalvoilla.

Säännöllinen ammattilaisen tarkastus on tärkeää siksikin, että suun alueen tulehdukset kehittyvät Kyytisen mukaan usein huomaamatta ja salakavalasti. Tulehdus voi joskus edetä pitkällekin ilman, että se aiheuttaa esimerkiksi kipua tai verenvuotoa.

Vaikka ammattilaisilta saa monenlaista apua, kaiken keskiössä on silti säännöllinen omahoito kotona. Hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus pitävät jatkossakin sekä hampaat että ikenet kunnossa.

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehdessä 4/2024. Jos et vielä tilaa lehteä, tee kestotilaus tai liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna.