Pitkäaikaissairaudet näkyvät liikuntatunneilla

Pitkäaikaissairaudet voivat vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin osallistua koulun liikunnan opetukseen. Tämä huomioidaan kouluissa pääosin hyvin, mutta parannettavaakin löytyy, käy ilmi potilasjärjestöjen yhteisestä kyselystä.

Psoriasisliiton, Crohn ja Colitis ry:n sekä Reumaliiton tekemän kyselyn mukaan psoriasis, reuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet voivat vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin osallistua koulun liikunnan opetukseen.

Kyselyyn vastanneista 77 prosentilla pitkäaikaissairaus on vaikuttanut liikuntatunneille osallistumiseen. Suurin osa kertoo jääneensä välillä pois tunnilta. Osalle vastaajista on myös järjestetty korvaavaa ohjelmaa liikuntatuntien ajaksi. Esimerkkeinä korvaavasta ohjelmasta mainittiin muun muassa tuomarointi, kävelylenkit ja erilaiset fysioterapeutilta saadut harjoitteet.

Sairaus aaltoilee

Parannettavaakin löytyy: osa vastaajista kertoo, etteivät opettajat aina ymmärrä sairauden vaikutusta toimintakykyyn. Kyselyyn vastanneista joka neljäs kokee, että liikunnanopettaja on huomioinut sairaudesta johtuvat erityistarpeet melko huonosti tai ei ollenkaan. Useimmiten taustalla on opettajan puutteellinen tietämys näistä pitkäaikaissairauksista.

• Opettajani ei ole tiennyt sairaudesta, enkä ole kehdannut kieltäytyä osallistumasta, koska olen aiemmin pystynyt kaiken hyvin tekemään.
• Toinen liikunnanopettajistani ei ymmärtänyt sairauteni sen hetkistä vakavuutta ja suorastaan pakotti osallistumaan tunneilla, jonka seurauksena meinasin useaan otteeseen pyörtyä. Vasta sen jälkeen opettaja tajusi.
• Toivoisin, ettei se vaikuta numeroon, kun ei  sairaudelle voi itse mitään.
• Pitäisi huomioida myös lääkkeiden sivuvaikutukset ja niistä johtuvat vaikeudet opiskelussa.

Vastauksista käy ilmi, etteivät opettajat myöskään aina muista tai tiedä, että aaltoilevuus on tyypillistä pitkäaikaissairauksille. Oireettomat ja vaikeammat jaksot voivat vaihdella, mikä vaikuttaa oppilaan mahdollisuuksiin osallistua liikunnan opetukseen.

• Sairaudesta johtuva huono olo ja esimerkiksi kivut vaihtelevat. Sairaus ja kivut vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kuin liikkumiseen, kuten keskittymiseen.
• Aina ei pysty osallistumaan, kun on tulehdus päällä. Ja joskus taas pystyy. Sairauteni ei aina rajoita tekemistäni, mutta kun se rajoittaa jaksamistani, toivoisin ymmärrystä ja joustavuutta. Se, että en pysty tekemään jotain, ei tarkoita, että olisin laiska tai en haluaisi.

Avoimuus ja luottamus ratkaisevat

Avoimuus sekä oppilaan ja opettajan toimiva kommunikaatio näyttävät tukevan vastaajien myönteistä suhtautumista koululiikuntaan. Erityistä kiitosta saivat opettajat, jotka luottavat nuoren omaan arvioon kyvystään osallistua opetukseen tai suorittaa korvaavia tehtäviä. Myös koulukavereiden kannustava suhtautuminen lisäsi vastaajien tyytyväisyyttä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 56 lasta ja nuorta kesäkuussa 2020. Kysely toteutettiin osana Psoriasisliiton, Crohn ja Colitis ry:n ja Reumaliiton yhteistä Kaverina #näkymätönsairaus -kampanjaa.

– Vaikka kyselyn vastaajamäärä on pieni, kommentit avaavat hyvin koulun arkea ja niitä haasteita, joiden keskellä pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret elävät. Toivomme, että pitkäaikaissairauksista keskusteltaisiin kouluissa entistä enemmän ja luotaisiin lisää toimivia käytäntöjä eri tilanteisiin, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.

Vastaajat toivovat, että koulun henkilökunta ja koulukaverit ottaisivat selvää sairauksista, jos psoriasis, tulehdukselliset suolistosairaudet tai reuma eivät ole ennestään tuttuja. Tietoa on saatavissa esimerkiksi potilasjärjestöjen verkkosivuilta: Psoriasisliiton sivut, Crohn ja Colitis ry:n sivut, Reumaliiton sivut.