Pääkirjoitus: Kuntoutus ansaitsee tulevan hallituksen huomion
Olihan se isku vasten kasvoja. Psoriasisliitto hävisi vuonna 2013 Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien kilpailutuksessa palveluntuottajalle, jolla ei ollut samanlaista kokemus- ja osaamispohjaa psoriasiksesta kuin asiaan vuosia vihkiytyneellä potilasjärjestöllä. Tuolloin sai alkunsa Kelan kuntoutuksen kilpailutussarja, jonka uusimpia vaiheita on selvitelty oikein ulkopuolisen raportoijan avulla.
Harmi kilpailutuksen häviämisestä on jo Psoriasisliitossa haalennut, mutta tilalle on tullut huoli: miksi psoriasista sairastavat eivät enää hakeudu Kelan kuntoutuskursseille?
On tärkeää, että pitkäaikaissairaat saavat hyvän hoidon lisäksi hyvää kuntoutusta. Diagnoosi ja lääkitys kaipaavat rinnalleen tietoa sairaudesta, vertaistukea sekä tukea arjesta suoriutumiseen. Hyvä kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäänsä.
Suomi ei voi ylpeillä pitkäaikaissairaiden kuntoutuksella. Kuntoutusjärjestelmämme on osin pirstaleinen, eivätkä tarve ja palvelut kohtaa tiedonkulun ongelmien ja tietämättömyyden vuoksi. Kuntoutus on vaikuttavaa vain silloin, kun se alkaa riittävän varhain, on moniammatillista ja suunnitelmallista. On myös tärkeää, että pitkäaikaissairas itse osallistuu kuntoutumisprosessin suunnitteluun.
Kuntoutus ei saa olla poikkeus sairaustiedoissa vaan pääsääntö.
Kuntoutuskomitea totesi loppuraportissaan 2017, että kuntoutuksen ympärille on vuosien mittaan syntynyt monimutkainen rakennelma lainsäädäntöä, osajärjestelmiä, rahoittajia ja palveluntuottajia. Kuntoutusta on tarpeellista kehittää nopeasti ja kuntoutus ansaitseekin seuraavalta hallitukselta täyden huomion.
Oikein kohdistetulla kuntoutuksella voidaan tukea arjen toimintakykyä ja helpottaa sopeutumista muuttuneisiin tilanteisiin. Kuntoutuksen tavoitteena on oltava hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpitäminen, mutta parhaimmillaan myös työkyvyn ja itsenäisen elämän mahdollistaminen. Jokaisen pitkäaikaissairaan hoitoketjuun tulisi kuulua kuntoutusta. Kuntoutustakuu voisi varmistaa tämän.
Elämän mittaisella sairastumisella on kokonaisvaltaiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Se vaikuttaa fyysiseen kuntoon, mielenterveyteen, vireystilaan ja työkykyyn. Sairastumisen taloudelliset rasitteet eivät johdu pelkästään lääkinnällisistä kustannuksista, vaan esimerkiksi tulojen menetyksestä. Pahimmillaan pitkittynyt sairastuminen voi johtaa työkyvyn laskuun tai jopa työkyvyttömyyteen. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydenkin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni pystyisi pysymään osallisena yhteiskunnassa ja jatkamaan työelämässä. Kuntoutus on siis investointi tulevaisuuteen.
Psoriasisliitto haluaa valvoa jäsenistönsä etua. Sen vuoksi seuraamme myös Kelan psoriasiskuntoutuksen käyttöasteen muutoksia. Tarjoamme omalta osaltamme aurinkopainotteista sopeutumisvalmennusta, tietoa kuntoutumisesta ja vertaistukea erilaisilla kursseilla. Kuntoutus ei saa olla poikkeus sairaustiedoissa vaan pääsääntö.
Kristiina Salonen on kansanedustaja ja Psoriasisliiton liittohallituksen puheenjohtaja.
