Selvitys: Psoriasista sairastavilla on jatkettu toimimattomiksi koettuja hoitoja

Tuoreen selvityksen mukaan joka kolmannen psoriasista sairastavan kohdalla hoitoa oli jatkettu siitä huolimatta, että sairastava koki hoidon tehottomaksi. Kolmannes vastaajista ei koe psoriasiksensa olevan tasapainossa. Taudin vaikeusaste vaikuttaa koettuun hoitotasapainoon.

Tiedote 25.9.2020, Janssen ja Psoriasisliitto

Suomalaisessa kyselyssä selvitettiin muun muassa psoriasisdiagnoosin saamisen nopeutta, pääsyä erikoissairaanhoidon piiriin, sairastuneiden tyytyväisyyttä hoitotasapainoon sekä sitä, kokevatko psoriasista sairastavat voivansa osallistua oman hoitonsa suunnitteluun. Kvantitatiiviseen verkkokyselyyn osallistui 1 314 Psoriasisliiton paikallisyhdistysten jäsentä. (1)

Kyselyyn vastanneista joka kolmannen kohdalla oli jatkettu hoitoa, jota psoriasista sairastava ei ollut kokenut toimivaksi. Toimimattomaksi koetun hoidon jatkamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten virheellinen käsitys hoidon vaikutusnopeudesta, väärä diagnoosi sairauden alussa tai se, ettei valittu hoito ole ollut potilaalle sopiva.

– Nyt tehdystä kyselystä ei voi mielestäni tehdä johtopäätöksiä siitä, että toimimattomia hoitoja jatkettaisiin potilailla turhaan. Tosielämässä tällaistakin kuitenkin nähdään, ja sitä on myös joskus systeemisten hoitojen kohdalla. Riittämättömän tehokas systeemihoito on potilaalle turhauttavaa, ja toisinaan tarpeeton terveysriski. Siksi etenkin vaikeaa psoriaasia sairastavilla hoitoa ja sen tehoa tulisi arvioida riittävän usein, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rafael Pasternack.

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista koki psoriasiksensa olevan tasapainossa. Oireiden jatkuminen, vaihtelu tai lisääntyminen oli yleisin syy, miksi vastaajat kokivat, ettei heidän sairautensa ollut vastaushetkellä tasapainossa. Toiseksi yleisin kerrottu syy oli se, että hoito tai lääkkeet eivät auttaneet tai niitä ei voinut käyttää.

– Tasapainoisen hoidon tavoittelussa tärkeintä on, että sairastava saa oikean diagnoosin ilman turhia viivästymisiä ja hoito päästään aloittamaan nopeasti. Erityisesti nivelpsoriasiksen diagnosoinnissa on vielä viiveitä, sillä kyselyssä lähes 40 prosenttia vastaajista kertoi odottaneensa diagnoosiaan yli kolme vuotta, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.

Koetussa tasapainossa oli selkeitä eroja taudin vaikeusasteiden välillä. Keskivaikeaa tautimuotoa sairastavat olivat tyytymättömämpiä psoriasiksensa tasapainoon kuin lievää tai vaikeaa psoriasista sairastavat.

– On myös tärkeää, että psoriasista sairastava pääsee osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun, Bäckman jatkaa.

Suurin osa kyselyyn vastanneista käytti perus- ja lääkevoiteita. Valohoitoja käytti kaksi prosenttia vastanneista ja systeemisiä hoitomuotoja kolmannes. Viisi prosenttia vastaajista ei käyttänyt kyselyajankohtana mitään hoitoa psoriasikseensa. Vuonna 2017 toteutettuun Psoribarometri-kyselyyn verrattuna biologisten hoitomuotojen käyttö on kasvanut ja valohoitojen käyttö puolestaan vähentynyt (2).

Kyselyn tulokset perustuvat 1 314:n psoriasista sairastavan omakohtaiseen kokemukseen. Kyselyn toteutti Kantar TNS verkkokyselynä 5.–15.6.2020. Kyselytutkimuksen tilasivat lääkeyhtiö Janssen ja Psoriasisliitto.

Lue lisää: Psoriasiksen hoitoon ollaan melko tyytyväisiä. Ihon aika 3/2020.

Lisätietoja:

Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, Psoriasisliitto ry, 040 8272 106, sonja.backman@psori.fi
Pirjo Mäenpää, Public Affairs Manager, Janssen-Cilag Oy, 050 3466 366, pmaenpaa@its.jnj.com

Viitteet:

• Psoriasisliitto ja Janssen: Psoriasiksen hoitopolku – Psoriasista sairastavan kokemus, 2020.
• Psoriasisliitto ja Janssen: Psoribarometri, 2017.