Äkillinen kipu varoittaa kehoa vaarasta, mutta pitkittyessään se muokkaa aivoja ja voi jättää sinne kipuherkkyyden, vaikka itse kivun syy olisi jo parantunut. Silti kaikki kipu on aina totta.

 

Kipu on olemassa aivoissa ja keskushermostossa. Kipututkija Helena Miranda sanoo, että olisikin tärkeää hoitaa kipua ihmisessä eikä pelkkää kipua.

Aivotutkimus tuottaa koko ajan uutta tietoa kivun mekanismeista, mikä antaa toivoa myös pitkäaikaista kipua poteville. Kun tieto lisääntyy, kehittyvät myös hoitomahdollisuudet.

Miranda on tutkinut kipua parinkymmenen vuoden ajan, mutta tuntee kipupotilaan arjen myös omakohtaisesti. Helsingin kaupungin työterveyslääkärinä hän on vastannut kivunhoidon kehittämisestä ja hoitaa pitkäaikaisesta kivusta kärsiviä työntekijöitä.

Ja meillä Suomessa todellakin sairastetaan kipua. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan suomalaisilla on niska- ja hartiaseudun sekä yläraajojen kipua eniten Euroopassa. Pitkäaikaista kipua kokee noin joka kolmas aikuinen.

Kipu ja kutina ovat tuttuja myös psoriasista sairastaville. Psoriasiksessa iho kutisee joskus sietämättömästi ja moni nivelpsoriasista sairastava kokee paljonkin hankalaa kipua, vaikka käytössä olevien lääkehoitojen pitäisi helpottaa sairauden oireita.

Onko kivuton elämä edes mahdollista? Miranda huomauttaa, että ihan ensiksi pitäisi tunnistaa kivun syy. Kipu onkin yksi yleisimpiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Kivun syitä voi olla monia, eikä kaikkea ole vielä edes tutkittu. Tutkimuksissa on kyllä havaittu, että lapsuudessa koettu hellyyden puute tai kaltoinkohtelu muokkaavat niitä aivojen alueita, joita tarvitaan stressinsietokyvyssä ja tunteiden säätelyssä.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikilla Suomen kipukroonikoilla olisi traumaattinen lapsuus. Se kertoo enemmänkin siitä, miten keho ja mieli ovat kietoutuneet toisiinsa ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme.

 

Sentraalinen kipunappula

 

Kipu on tärkeä varoitussignaali kudosvauriosta silloin, kun iskemme varpaan terävään kulmaan.

– Kiputuntemus syntyy aivokuorella. Se sijaitsee todellakin korvien välissä. Reseptorit ja hermosäikeet välittävät esimerkiksi nivelrikon tai -reuman tuntemuksen ääreishermostosta sähköisenä ja kemiallisena signaalina selkäytimeen ja aivoihin. Vasta aivokuorella se muuttuu kivuksi.

Aivot tulkitsevat tuntemuksen aiempiin kokemuksiin perustuen. Kipuun vaikuttavat useat biologiset ja psykososiaaliset tekijät.

– Kun katastrofiajatteluun taipuvainen ihminen liittää kipuun ”mitä jos” -kysymyksen, kivun säätelyn volyyminappula kääntyy kaakkoon. Pelko ja huoli pahentavat kivun tuntemuksia.

Sentraalisessa kivussa keskushermosto on herkistynyt. Kipu on aaltoilevaa, välillä se poistuu mutta palaa takaisin. Tämä voi Mirandan mukaan olla seurausta siitä, että akuutin kivun aiheuttama kudosvaurio on jäänyt hoitamatta.

Kivusta voi syntyä kierre. Esimerkiksi psoriasista sairastava saattaa kokea läiskät niin hankalina, että eristäytyy. Tämä voi johtaa masennukseen, mikä puolestaan lisää oireilua ja voimistaa kivun ja kutinan tuntemuksia.

Jos hermojärjestelmä herkistyy kivulle, pienikin ärsyke laukaisee voimakkaan kivun.

– Tanskalaistutkimuksessa on havaittu, että nivelpsoriasista sairastavien kipuun liittyy hyvin yleisesti hermojärjestelmän toimintahäiriö.  Noin puolella potilaista reumakivussa on todettu viitteitä sentraalisesta tekijästä eli aivojen herkistymisestä kivun tuntemuksille.

Tämän takia kipu koetaan erityisen voimakkaana. Siihen liittyy silloin runsaasti henkistä kuormitusta, lääkkeet vaikuttavat heikommin ja ihmisen toimintakyky heikkenee.

 

Hyvä yöuni auttaa

 

Miranda kertoo, että kivunsäätelyjärjestelmän toimintahäiriö on tunnettu lääketieteessä jo yli kymmenen vuotta, mutta hoitokäytäntöihin se on vaikuttanut melko hitaasti.

– Me lääkärit ihmettelemme, miksi potilaat eivät saa lääkkeistä apua ja lievitystä kipuihinsa. Potilaat turhautuvat ja kivunkierre on valmis.

Hoidon haasteena on se, että jokainen aistii ja kokee kivun omalla tavallaan. Monet potilaat tarvitsevat monipuolista kivunhoitoa. Usein sekin auttaa alkuun, kun ymmärtää, miksi kokee kivut voimakkaasti.

Miranda korostaa erityisesti hyvän unen merkitystä. Jos ihminen menettää unen taitoja ja nukkuu huonosti vuosia, hän alkaa reagoida unen puutteeseen kehon kivulla.

Keho ei ole rikki, mutta aivot tulkitsevat kehon lähettämät epämukavat signaalit virheellisesti kivuksi.

– Ehkä me suomalaiset olemme enemmän insinööriaivoisia ajattelijoita, jotka haluavat nähdä ihmiskehonkin koneena. Sitten vain konepellin alle katsomalla ja jotain letkua tiivistämällä toivomme saavamme kivut korjattua.

Se ei kuitenkaan riitä. Erityisen tärkeää olisi Mirandan mukaan luoda terveydenhuoltoon käytäntöjä, joissa kipupotilaat kohdataan empaattisesti, kunnioittavasti ja heitä kuunnellaan.

Kaikki kipupotilaat eivät tarvitse biologisia lääkkeitä, neurostimulaattoria selkäytimeen tai kallon läpi annettua magneettihoitoa. Helena Miranda korostaa kivunhoidon monipuolisuutta.

 

Kivunhoidon työkalupakki

 

Akuuttia kipua pitää hoitaa hyvin, jotta se ei kroonistuisi. Lääkehoito on silloin usein tarpeen. Lääkehoidon teho voi olla kuitenkin rajallinen kroonisen kivun hoidossa. Lääkkeettömillä hoidoilla voidaan rauhoittaa sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta.

–  Voimme itse opettaa omille aivoillemme, että nyt ei ole hätää. Tämä kipu ei uhkaa elämää, vaikka se tuntuu epämiellyttävältä. Oman uuden kivunhallintamenetelmän haltuunotto vaatii armollisuutta, se voi kestää parikin kuukautta.

 

1. Saa liikkua ilon vuoksi

 

Säännöllinen liikuntaharrastus on ainoa tiedossa oleva psoriasiksen ilmaantuvuutta vähentävä tekijä. Se auttaa myös kivunhallinnassa. Aivoja voi höynäyttää ajattelemaan, että aluksi viidestä kymmeneen minuuttiin liikuntaa kolme kertaa viikossa riittää. Kivunsietokynnys kasvaa, kun liikunnan seurauksena yöunikin paranee.

 

2. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo rauhoittaa

 

Tietoisuusharjoituksessa huomio kohdennetaan tässä hetkessä tapahtuviin ajatuksiin ja tapahtumiin ilman arvostelua. Läsnäoloharjoitusten avulla saadaan rauhoitettua keskushermoston yliärtyvyyttä. Esimerkiksi kipuun liittyvät automaattiset pakkomielteisesti mielihyvää hakeva toiminnot (mm. lohdun hakeminen syömisestä tai alkoholista) eivät ohjaa niin paljon toimintaa, kun tunteiden valta vähenee ja keho rentoutuu.

 

3. Kokeile akupunktiota

 

Akupunktio vaikuttaa kipuun monen mekanismin kautta. Se toimii kosketuksen tavoin aktivoimalla paksut ja nopeat hermosyyt, jotka ehtivät sulkea ”portin” hitaammilta kipusignaaleilta aivoihin. Oksitosiinihormonia alkaa erittyä verenkiertoon. Aivot alkavat tuottaa myös mielihyvän tunnetta aiheuttavia endorfiineja.

 

4. Uskalla koskettaa ja tulla kosketetuksi

 

Hieronta on Helena Mirandan mukaan alikäytetty kivunhoitomenetelmä terveydenhuollossamme. Meidän pitäisi enemmän halailla kuin kätellä myös läheisiämme. Kosketus (silittäminen, hyväily, halaaminen) elvyttää kehoa monin tavoin. Lapsuuden hoivan puute voi laukaista myöhemmin kroonisen kivun. Aivotutkimukset ovat palauttaneet ymmärryksen siitä, että ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus.

 

5. Löydä sinulle sopiva hoito

 

Pahimmassa kipuvaiheessa parasta voi olla hemmotteluhoito, kylpyläretki, lempimusiikin kuuntelu tai läheisen syli. Vaali hyvää yöunta. Myönteisellä asenteella ja naurulla on myös yllättävän iso vaikutus kivunsietoon. Youtuben kissavideot auttavat monia! Luova ajattelu on myös kuin pelastusrengas. Taiteen avulla voi ylittää monia näkyviä ja näkymättömiä esteitä. Kukkien asettelu, musiikin kuuntelu ja askartelu kehittävät samalla tietoista läsnäoloa. Tunnet pystyväsi paljon enempään kuin kuvittelit!

 

KUTINA JA KIPU

 

Kutina voi tuntua jopa kipuna. Kivun ja kutinan syntymekanismit ovat samantyyppisiä. Molempien tunteiden alkuperäinen tehtävä on varoittaa vaarasta. Kutina- ja kipuimpulsseja välittävät aivokuoreen ns. C-hermosäikeet. Ilmeisesti kutina välittyy ohuempia ja kipu paksumpia C-säikeitä pitkin. Ihon tulehduksissa, infektioissa ja traumoissa vapautuu aineita, jotka aiheuttavat sekä kipua että kutinaa. Yliherkkyysreaktioissa vapautuva histamiini aiheuttaa pääasiassa kutinaa. Kudosvaurioissa syntyneet valkuaisia hajottavat entsyymit aiheuttavat taas sekä kipua että kutinaa.

 

Lisätietoa:

https://www.facebook.com/otakipuhaltuun/

Miranda H. Ota kipu haltuun. Otava 2017.

Hannuksela M. Kutina on pirullista. Duodecim 2004.

 

Juttu on julkaistu Ihonaika-lehdessä 1/18. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi ja saat lehden jäsenetuna.