Ja matka jatkuu Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen… Auto täynnä muksuja ja vierellä oma sisko. Psoriasisliiton Keski-Suomen alueen yhdistysten yhteinen perhepäivä suuntautui huvipuisto PowerParkiin Kauhavalle. 

Matkan alussa ilmassa on pientä jännitystä: kuka uskaltautuu mihinkin laitteeseen. Nyt keskimmäisellä pojalla on mahdollisuus korjata edellisellä reissulla hampaankoloon jäänyt Dragon Tower- käynti. Silloin ei ihan vielä rohkeus riittänyt, vaikka pituus olisikin riittänyt.

Lähdimme reissuun  jo edellisenä päivänä ja matkalla pysähdyimme Helvetinjärven kansallispuistossa ihailemassa upeita maisemia. Näin saimme välimatkaa Hämeenlinnasta Kauhavalle hieman lyhennettyä. Tämä on tarpeen, sillä meidän pesueestamme löytyy kolme poikaa, joista parilla esiteineys jo kolkuttelee kovasti ovenpieliä, nuorin taas on vasta 6-vuotias. Automatkalla saa siis jännittää, pääsemmekö perille ilman suurempia nyrkkitappeluita.

Reissuun on lähtenyt perheitä eri puolilta maata, kaikkiaan 51 hurjapäätä. Tapaaminen muiden psorilaisten kanssa on klo 11 ja tervetulosanojen jälkeen pääemme ruokapöytään – juuri oikeaan aikaan. ”Hyvä ruoka, parempi mieli”. Itsellä on ajatus, että on hyvä syödä ennen laitteisiin menoa, niin on jotain mitä oksentaa. Iän myötä olen huomannut huvipuistoissa tulevan pakollisena matkakaverina pienen pahanolon, yleensä jo ensimmäisen laitteen jälkeen. Syntymästään sekaisin kuitenkin kun on, niin on itsekin kaikki laitteet juostava alusta loppuun. Huoh.

Mukavasti tuntuu olevan muitakin psorilaisia liikkeellä ja lapsista huokuu malttamattomuus päästä jo huvipuiston pyörteisiin.

Tuttu ja turvallinen maailmanpyörä on hyvä aloitus, missä pääsemme ihailemaan maisemia ja tekemään päivälle toimintasuunnitelmaa. Maisemia ihaillessa selkeästi huomaa, että moni muukin on päättänyt tehdä huvipuistoreissun juuri tänään. Silti jonojen pituus esimerkiksi Linnanmäen jonoihin verrattuna on olematon. Jonot etenevät reippaasti ja ihmiset pääsevät nopeasti laitteisiin.

Hetken hengähdys ja hurvittelu jatkukoon.

Ruoan laskeuduttua onkin jo ensimmäisen vuoristoradan aika. Valitsemme Joyriden, mihin myös nuorin pääsee. Suurimmat jännitykset saadaan laukeamaan ja vatsan kesto testattua. Ei muuta kuin eteenpäin ja juoksujalkaa seuraaviin laitteisiin.

Upea puuvuoristorata Thunderbird ei petä tälläkään kertaa: ei ihme, että se on valittu maailman 10. parhaaksi puuvuoristoradaksi. Vuoristorata Junkerin matkassa puolestaan pääsemme todella testailemaan kestävyyttä sen kiihtyessä 100 kilometrin huippunopeuteen 1,9 sekunnissa.

Väliaika tulee tarpeeseen ja kahvilla on tarjolla maittavia täytettyjä croisantteja. Saamme vielä mukaan Psoriasisliiton hienon mustan kangaskassin, jonka sisältä löytyy muun muassa voiteita. Hetken hengähdys ja hurvittelu jatkukoon.

Kun kello lähenee huvipuiston sulkemista, ehdimme vielä kerran vuoristorataan ennen lähtöportin narunvetoja. Narunvedosta saatujen puhallettavien kitaroiden (joita saimme viisi kappaletta) kanssa matka jatkuu kohti ulkoportteja ja lähellä olevan Road House- ostoskeskuksen hampurilaisbaaria. Road Housessa on selkeästi muitakin puolikuolleita, huvipuiston uuvuttamia, mutta onnellisia perheitä.

Psoriasisyhdistyksen järjestämät perhepäivät tarjoavat loistavan mahdollisuuden koko perheen hienoille kokemuksille todella edullisesti. Monella perheellä ei muuten olisi taloudellisesti mahdollisuuksia tällaisten päivien viettoon. Kiitos järjestäjille ja kaikille osallistujille!

Kuva: Sanna Pethman