Nivelpsoriasis ja lahjoitettu piano
Nivelpsoriasis-diagnoosin jälkeen reumapoli on tullut tutuksi. Kauan sitten vuonna yksi ja kaksi kun olin lapsi, olin jouluisin ja muina isoina juhlapyhinä äitini mukana töissä jos hänellä oli työvuoro. Äitini teki suuren osan työurastaan reumaosastolla, joka silloin sijaitsi Kivelän sairaalassa Helsingissä.
Entisen presidenttimme Urho Kekkosen puoliso rouva Sylvi Kekkonen sairasti reumaa ja oli usein hoidettavana Kivelän sairaalassa. Rouva Kekkonen lahjoitti sairaalan reumaosastolle pianon ja television. Vuotta en tiedä, mutta pianon muistan.
Olin rauhallinen itsekseni viihtyvä lapsi ja en pitkästynyt jos istuin reumaosaston päiväsalin tuolilla. Monesti potilaat kävivät juttelemassa muutaman vuoden ikäiselle tytölle. Joskus tuli hiivittyä päiväsalin vasemmalla seinällä sijaitsevan ison mustan pianon luokse ja jopa kosketeltua varovasti näppäimistöä. Joku hoitajista osasi soittaa ja muistan jouluisia laulutuokioita.
Minä aikuistuin, äitini jäi eläkkeelle ja reumaosasto muutti Kirurgiin. Kun nivelpsorini diagnosoitiin, tuli käytyä kerran jos toisenkin Kirurgissa. Kerran lääkärinvastaanottoa odotellessani istuin aulaan pianon viereen. Kuinka ollakaan, pianossa oli lappu joka kertoi Rouva Sylvi Kekkosen lahjoittaneen sen reumaosastolle. Voi että, vanha tuttuhan se siinä!
Reumapoli muutti joitakin vuosia sitten Kolmiosairaalaan ja siellä piano kököttää kolmannen kerroksen aulassa. Tervehdin joka käynnillä vanhaa tuttua. Onkohan se enää vireessä ja soittaakohan sillä kukaan?
