27.05.
2019

Yksi meistä – osatyökykyisenä Psoriasisliitossa

Vähän jännitti, kun aloitin huhtikuun alussa työt Psoriasisliitossa. Järjestömaailma on minulle vielä melko uusi tuttavuus, sillä olen ollut pitkään töissä kaupallisella alalla. Oman sairastumisen myötä arvoni kuitenkin pehmenivät ja ihmisten auttaminen alkoi tuntua tärkeältä.

Sairastuin psyykkisesti äitiyslomalla kolme vuotta sitten. Palasin äitiysloman jälkeen töihin ensin 40-prosenttisesti ja sitten 60-prosenttisesti. Työpaikallani alkoivat kuitenkin yt-neuvottelut ja tulin irtisanotuksi. Olin kiinnostunut siirtymään järjestötöihin ja soitin Suomen Mielenterveysseuraan. Siellä oli alkamassa juuri ensimmäinen Suomessa järjestetty Mielinauha-keräys ja pääsin mukaan tekemään sen viestintää. Mielenterveysaihe jatkuu kuin punaisena lankana myös Psoriasisliitossa, jossa Maailman psoriasispäivän teemana on tänä vuonna mielen hyvinvointi.

Olen Psoriasisliitossa STEA:n rahoittaman Paikka auki -ohjelman kautta. Ohjelmassa työllistetään osatyökykyisiä. Saan oireita, jos työ on liian kuormittavaa, joten on tärkeää, että työpäivät pysyvät sovitussa työajassa ja lounastauko tulee pidettyä. Lyhennettyjä työpäiviäni ja vointiani on kuunneltu todella hienosti. Psoriasisliitossa olen kokenut muutenkin, että sairautta ymmärretään ylipäätään hyvin. Se on jokapäiväistä eikä siinä sinällään ole mitään ihmeellistä. Eihän ammattitaitonikaan ole kärsinyt, vaikka olen sairastunut.

Tunnen olevani työntekijä muiden joukossa.

Minut on otettu erinomaisesti vastaan. Kaikki ovat ystävällisiä ja avuliaita ja aina saa kysyä lisää. Tunnen olevani työntekijä muiden joukossa ja minusta tuntuu, että työpanostani arvostetaan, sillä saan aina tehdystä työstä kiitosta. Teen viestinnän ja taloushallinnon tehtäviä. Viestinnän tehtävät ovat pääsääntöisesti tuttuja ja hyvin osaamistani vastaavia. Taloushallinnon tehtävissä pääsen haastamaan itseäni hieman uudenlaisten tehtävien parissa.

Psoriasisliitossa kaikki tuntevat toisensa ja ovat kuin yhtä suurta perhettä. Toimistolla on lämminhenkinen ja kotoisa tunnelma. Vanhoilla puulattioilla kävellään villasukissa tai huopatossuissa. Huomasin lämminhenkisyyden jo tullessani työhaastatteluun, jolloin ovella oli ensimmäisenä vastassa lappu ”Tervetuloa työhaastatteluun”. Sellaista en ole kokenut ennen.

Olen todella kiitollinen tästä työpaikasta. Työttömyysjakson aikana huomasin, miten tärkeää on, että on työpaikka. On tärkeää saada kokemus siitä, että on osa yhteiskuntaa. Että on joku tehtävä tässä kokonaisuudessa. Uskon, että Psoriasisliitossa minun on mahdollista kuntoutua hyvissä olosuhteissa ihanien työkavereiden ympäröimänä. Samalla kuin huomaamatta kokemukseni järjestötyöstä karttuu kovaa vauhtia.

Toivon, että muutkin työnantajat lähtisivät rohkeasti palkkaamaan osatyökykyisiä.

Tähän työpaikkaan hakeakseen tuli olla osatyökykyinen. Hakemuksia tuli kaikkiaan 80, mikä yllätti Psoriasisliiton ja minut myös. Jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella työikäisellä on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. 600 000 henkilöä arvioi, että heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa vaikuttaa sairaus tai vamma. Osatyökykyisten määrän arvioidaan nousevan muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Nämä luvut kertovat siitä, että osatyökykyisiä on paljon ja siksi heidät tulisi huomioida työelämässä paremmin.

Toivoisin työelämään enemmän joustoa. Toivoisin myös, että muutkin työnantajat lähtisivät rohkeasti palkkaamaan osatyökykyisiä. Paikka auki -ohjelma on siihen hyvä mahdollisuus. Jokaisen työ on tärkeää ja arvokasta. Näin me rakennamme yhteiskuntaa yhdessä pienin askelin.