Koko kehon sairaus näkyy usein vain ihon tarkkarajaisina hilseilyläiskinä, vaikka pinnan alla tapahtuu muutoksia. Psoriasiksen liitännäissairauksia pitäisi myös hoitaa. Päivittäinen liikkuminen on osa niiden ehkäisyä ja hoitoa.

Fysioterapeutti Seija Mustonen kannustaa jokaista löytämään itselleen sopivan ja iloa tuottavan liikuntamuodon, koska liikkumisesta on monenlaista hyötyä. Liikunta muun muassa alentaa verenpainetta ja parantaa veren sokeritasapainoa.

Jokainen askel on merkityksellinen, ja liikkuminen kohentaa toimintakykyä. On hyvä muistaa, että liikunta on myös lääkettä kivulle. Omat rajat ja itselle sopiva kuormituksen määrä on kuitenkin hyvä tunnistaa.

– Tutkimusten mukaan jo päivittäinen puolen tunnin reipas arkiliikunta kohentaa kuntoa ja auttaa painonhallinnassa. UKK-instituutin liikkumissuosituksissa arkiliikuntaan pitäisi sisältyä viikoittain reipasta liikkumista vähintään kaksi ja puoli tuntia tai tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa, Mustonen sanoo. 

Psoriasis lisää muita tautiriskejä

Liitännäissairauksien taustalla vaikuttavat samankaltaiset immunologiset tulehdusmekanismit kuin iho- ja nivelpsoriasiksessa.

Vaikeaa iho- ja nivelpsoriasista sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, ylipainoa, tyypin 2 diabetesta, suurentuneita rasva-arvoja sekä myös masennusta.   

– Yleisesti voi sanoa, että mitä vaikeampaa tautimuotoa sairastaa, sitä enemmän siihen liittyy muita kroonisia sairauksia. Psoriasiksen monimuotoisuus on monelle terveydenhuollon ammattilaisellekin yllätys, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Taras Klimenko Ihosairaalasta. 

Psoriasisliiton asiantuntijalääkäri Klimenko toteaa, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät aina osaa yhdistää niveloireitakaan psoriasikseen. Oireita kehittyy kuitenkin jopa 40 prosentille ihopsoriasista sairastavista ja niitäkin tulisi seuloa eli kysyä vastaanotolla potilaalta niveloireista ja kivusta. 

Miten seulotaan?

Valtaosa psoriasista sairastavista pärjää paikallishoidolla ja on hoitosuhteessa perusterveydenhuoltoon. Hoito keskittyy kuitenkin usein pelkkään ihoon tai niveliin, eikä liitännäissairauksia seulota.  

– Meillä on kansallisesti erilaisia väestötason seulontasuosituksia. Pitäisin tärkeänä, että lääkärit ottaisivat ne vielä vahvemmin huomioon psoriasista sairastavilla aikuisilla. Seulonnat pitäisi toteuttaa terveydenhuollon resurssipaineista huolimatta. 

Viiden vuoden välein olisi hyvä selvittää esimerkiksi veren rasva-arvot ja sokeriarvot laboratoriotutkimuksissa. Verenpaineen seuranta on myös tärkeä osa psoriasiksen hoitoa.  Jos poikkeamia esiintyy, niihin voi tarttua ajoissa ja ehkäistä sairauksia elintapamuutoksilla tai tarvittaessa lääkehoidoilla. Ylipaino on yksi merkittävä liitännäissairauksien riskitekijä.  

Mutta miten psoriasis otetaan huomioon terveydenhuollossa, kun koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut hoitoon pääsyä? 

– On totta, että psoriasista ei pidetä yhtä vakavana tautina kuin vaikkapa toimintakykyä rajummin ja näkyvästi heikentäviä reumasairauksia. Psoriasis jää valitettavasti lapsipuolen asemaan terveydenhuollon järjestelmässä. Tietoisuutta psoriasiksen monimuotoisuudesta on edelleen parannettava.

Viiden vuoden välein olisi hyvä selvittää esimerkiksi veren rasva-arvot ja sokeriarvot laboratoriotutkimuksissa.

Jos sairaus ei välittömästi uhkaa henkeä tai heikennä merkittävästi toimintakykyä, lääkärin vastaanotolle voi olla vaikea päästä. Hoidontarpeen arvioinnissa psoriasiksen vaikeusaste ja potilaan kokonaistilanne jäävät usein huomioimatta.  

Klimenko arvioi, että jonot ihotautilääkärien vastaanotoille ovat koronaepidemian aikana jopa kaksinkertaistuneet edellisvuosista. Moni sairastava joutuu käyttämään omaa rahaa saadakseen hoitoa.

Toteutuuko kokonaisvaltainen hoito? 

Psoriasisliitto ja Janssen teettivät vuonna 2017 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin psoriasista sairastavien hoidon yhdenvertaisuutta. Psoriasisbarometrin mukaan yli puolella vastaajista oli todettu jokin liitännäissairaus. Yleisimpiä olivat ylipaino ja sydän- ja verisuonisairaudet.  

Barometri mittasi myös tyytyväisyyttä hoitoon. Kaikista vastaajista vain alle puolet ilmoitti tyytyväisyytensä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön toimivuuteen.  

Psoriasisbarometrin perusteella ihmiset hyötyisivät myös erityistyöntekijöiden, kuten ravitsemusterapeuttien, ohjauksesta enemmän kuin mitä nyt on saatavilla. Ravitsemusterapeutin palveluja oli tarjottu seitsemälle prosentille, mutta liitännäissairautena ylipaino oli todettu 13 prosentilla vastaajista. Fysioterapeutin palvelujen tarjonta ei myöskään vastannut psoriasista sairastavien kokemaa toimintakyvyn alenemaa. Masennus oli todettu liitännäissairautena 12 prosentilla vastaajista, mutta psykologin palveluja oli tarjottu vain kolmelle prosentille.

Miten hoitoa parannetaan? 

Käypä hoito -suosituksessa todetaan selkeästi, että valtimotautien ja diabeteksen riski on huomioitava aina psoriasiksen hoitoa suunniteltaessa ja että potilasta kannustetaan terveisiin elämäntapoihin.  

Psoriasisliiton asiantuntijalääkäri Taras Klimenkon mukaan julkiseen terveydenhuoltoon tarvitaankin lisää lääkäreitä, koska ilman riittävää henkilökuntaa psoriasista sairastavia ei yksinkertaisesti pystytä hoitamaan paremmin ja nopeammin, riittävän ajoissa.  

– Meidän terveydenhuollon ammattilaisten olisi myös kyettävä tekemään paremmin näkyväksi elämäntapavalinnat, joita psoriasista sairastavat joutuvat tekemään omassa elämässään. He tarvitsevat kannustusta, kun toteuttavat muutoksia omien arvojensa mukaisesti.  

Tämä kaikki edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta lääkärin ja potilaan välillä: Miten sairastava tiedostaa omien valintojensa merkityksen ja miten sietää myös hankalia tunteita.

Meidän terveydenhuollon ammattilaisten olisi myös kyettävä tekemään paremmin näkyväksi elämäntapavalinnat, joita psoriasista sairastavat joutuvat tekemään omassa elämässään.

Taras Klimenkon mielestä etävastaanotot soveltuvat huonosti ihosairauksien hoitoon. Perusterveydenhuollossa etävastaanotot toteutetaan vielä pääosin puhelimitse, ei videoyhteyksin.

– Puhelinetäkontaktissa on hankala luoda hyvää vuorovaikutussuhdetta.  Vuorovaikutukseen tarvitaan lääkärin ja potilaan aito kohtaaminen. Onkin hyvin epätoivottava tilanne, jos lääkäri kirjoittaa lääkereseptin psoriasista tai muuta ihosairautta sairastavalle näkemättä tätä.

Klimenkon mukaan kokonaisvaltaista hoidon toteuttamista helpottaisi tulehduksellisten sairauksien luonteen tiedostaminen. Psoriasista, Crohnin tautia tai nivelreumaa sairastavaa tai erittäin lihavaa ihmistä yhdistävät samat liitännäissairauksien riskitekijät. Lääkäri voikin katsoa ihmistä kokonaisuutena, jolla on nämä sairaudet. Vastaanotolla ei siis tarvitse ajatella potilaan jokaista sairautta erillisenä hoidettavana asiana.

Terveysliikunta on osa omahoitoa

Psoriasiksen niveloireet vaikuttavat liikkumiseen. Kipeät nivelet haittaavat liikkumista, ja nivelpsoriasiksen diagnoosi saattaa aluksi hämmentää ja liikkuminen jopa pelottaa.

– Se on turhaa. Nivelpsoriasis ei ole este liikkumiselle, sanoo psoriasista sairastavien kanssa työskentelevä fysioterapeutti Seija Mustonen.

Kun tulehdus äityy voimakkaaksi, kevytkin liike ja nivelten liikuttelu auttaa. Pieni liike virittää nivelten nesteet kiertämään ja samalla helpottaa kiputuntemusta. Näin vältetään noidankehä, jossa kipu vähentää liikkumista ja nivelet jäykistyvät entisestään, kipeytyvät ja vähentävät lisää liikkumista. 

Jokaisella askeleella on merkitys

Seija Mustonen muistuttaa, että pitkään jatkuneen liikkumattomuuden jälkeen on hyvä aloittaa pienin askelin, ja kuormitusta voi lisätä vähitellen omaa kehoa kuunnellen.

Kävely, sauvakävely, uinti ja arkiaskareet antavat nivelille ja keholle aikaa tottua liikkumiseen. Päivittäisen liikuntamäärän voi kerätä pienistä, vaikka minuutin pätkistä. Terveyttä edistävää liikuntaa on myös roskien vieminen, kevyt siivous tai istumisen keskeyttäminen.

Asiantuntijalta voi kysyä neuvoja, jos on aloittamassa liikkumisen pitkän tauon jälkeen. Fysioterapeutit laativat eri tarpeisiin liikuntaohjelmia, mutta itselle paras laji löytyy kokeilemalla. Joku tykkää liikkua ryhmässä ja toinen nauttii, kun voi harrastaa yksin.

Päivittäisen liikuntamäärän voi kerätä pienistä, vaikka minuutin pätkistä.

Motivaatio syntyy monella tavalla. Liikkuminen on hyödyllistä liitännäissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

– Diabeteksen omahoitoa on kestävyysliikunnan lisäksi lihasvoimaharjoittelu. Kestävyysliikunnalla voi myös parantaa hyvän kolesterolin pitoisuutta veressä. Ruokavalio on toki painonhallinnan perusta, mutta jokainen askel kuluttaa energiaa ja parantaa sydämen ja verisuonten kuntoa, Mustonen muistuttaa.

Toimintakyky paranee

Seija Mustonen kertoo saaneensa viestejä, että koronavirusepidemia on passivoinut harrastuksia, kun esimerkiksi uimahallit olivat suljettuna. Vesijuoksu ja uinti saattoivat kuitenkin olla monille seniori-ikäisille nivelpsoriasista sairastaville lähes ainoita sopivia liikuntamuotoja.

Osa on pitänyt lihaskuntoa yllä haravoinnilla, jumpalla, halkojen hakkaamisella tai muilla kotiaskareilla. Arkiliikunta palkitsee hyvänä olona.

– Terveyden kannalta jo parin kolmen minuutin liikkeellä olo yhden tunnin aikana hereilläoloaikana on tehokasta. Se vastaa liikuntamäärää, joka kertyisi kaksi kertaa viikossa ohjatussa liikunnassa. 

Teksti on julkaistu Ihon aika -lehden numerossa 4/2021. Jos et vielä saa lehteä, liity jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna tai tee tilaus täällä.